Parempaa korjausrakentamista

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2015 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 1960–1970-luvuilla rakennettuja asuntoja aiotaan lähivuosina remontoida lähes kolmella miljardilla eurolla. Noin 70 prosentilla vastanneista suunnitelmissa on putkiremontti tai muu talotekniikan uusiminen. Muita mainittuja korjaustarpeita ovat muun muassa julkisivuremontti, vesikaton korjaus, ikkunoiden tai ulko-ovien vaihtaminen ja pihojen kunnostustoimenpiteet.

Rakennusalan projektipäällikkö Mauritz Knuts (oik.) ja Antes Byggtjänstin Anders Ek remontoitavassa kohteessa.

Suureen remontointiurakkaan tarvitaan paitsi tekijöitä myös osaamista, jotta korjausrakentamisen yhteydessä voidaan korjata ja ehkäistä sisäilmaongelmat sekä parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Tarpeeseen vastaa osaltaan maiden ja seutujen rajat ylittävä Botnia-Atlantica -hanke Korjausrakentamisen tietokeskus, jonka tavoitteena on lisätä osaavien ammattilaisten määrää. Lisäksi siinä luodaan uusia tapoja korjausrakentamiseen liittyvän tiedon tuottamiseksi ja levittämiseksi eri kohderyhmille.

Ykköstavoite osaamisen kehittäminen

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin rakennusalan projektipäällikön Mauritz Knutsin mukaan Suomessa suurin puute kestävän ja energiatehokkaan korjausrakentamisen osaamisessa on uuden ja oikean tiedon levittäminen koko korjausrakentamisen ketjulle.

– Suomessa on tutkittu rakennusfysiikkaa kauan ja hyvin, mutta tulokset eivät aina tahdo päästä ihan perille asti. Joskus edes perusasiat eivät ole tiedossa korjaushankkeen tekijöillä. Toivomme, että saamme hankkeen kautta hyvät tutkimustulokset jalostettua aputyövälineeksi ammattilaisille sekä kiinteistöjen omistajille. Toivomme myös muutosta ajatustapoihin ja parempaa priorisointia kiinteistöjen elinkaariasioihin.

Norjassa rakennusalan tutkimusinstituutti SINTEF Byggforsk on esitellyt rakennusalan tutkimustuloksia helppotajuisin tekstein jo 1950-luvulta lähtien. Nämä antavat alalle normit, joten suurimman osaamisen puutteen nähdään olevan talonomistajilla ja tilaajilla.
– Rakennusten kunnossapitoon ja tietämykseen tuotteiden eliniästä vaikuttavat rahoituskysymykset ja riittämätön tieto seurauksista, sanoo Eigil Roaldset, joka työskentelee Högskolan i Narvik -korkeakoulussa.

Roaldset toteaa myös, että omakotitaloissa remontteja tehdään usein esteettisistä lähtökohdista ja että alalla on huomattu puutteita arkkitehtonisessa osaamisessa. 

 Knutsin mukaan suurin puute kestävän ja energiatehokkaan korjausrakentamisen osaamisessa maassamme on uuden ja oikean tiedon levittäminen koko korjausrakentamisen ketjulle.

Hankkeen ohjausryhmän jäsen, Uumajan yliopiston energiatekniikan professori Thomas Olofsson puolestaan pohtii, että ehkäpä alaa opettavien ja tutkivien henkilöiden osaaminen on riittämätöntä.
– Jospa me olemmekin niitä, joiden pitää kehittää uuden tiedon omaksumista, hän sanoo. – On erittäin tärkeää löytää uusia tapoja välittää osaamista.

Uumajan yliopistossa energiatekniikan tutkimuksen kohteena on energiatekniikka, energiankäytön optimointi ja vähentäminen sekä sisäilma.
– Tässä työssä mukana olevilla seuduilla on sama ilmasto, samoja rakennusalan käytäntöjä ja paljon yhtenäisyyksiä. Siksi on hyvä ja tärkeää, että teemme työtä yhdessä.

Miksi pitää remontoida?

Remontointia vaativien vaurioiden syntysyitä ovat esimerkiksi väärä rakennustapa tai vääränlainen suunnittelu, puutteellinen kunnossapito, ylikuormitus tai kokonaan väärä käyttötarkoitus. Vaurioita aiheuttavat myös tulipalot ja vesivahingot, joista jälkimmäinen on yleisin mutta silti vähiten raportoitu ilmiö. Vesivahingot aiheuttavat vakavia sisäilmaongelmia ja hometta, jos vahinkoja ei korjata ammattitaitoisesti.

Yhteiskunnan tulevista remontointitarpeista Roaldset mainitsee lisäksi passiivitalojen nopean kehityksen, jonka seurauksena odotettavissa lienee sisäilmaongelmia.

– Ongelmia voi syntyä myös taloissa, joiden energiaominaisuuksia on parannettu. Näitä asioita tutkitaan koko Euroopassa tällä hetkellä, ja toivomme voivamme koota ne yhteen hankkeen kuluessa, sanoo Roaldset.

Lisärakentamisessa ja lisäeristyksien teossa on tärkeää ymmärtää, miten kosteus käyttäytyy.

Puun käyttö sallittua

Niin Vaasa kuin Uumajakin kasvavat voimakkaasti, ja Uumajassa keskustelun keskiössä on kaupungin keskustan tiivistäminen. Olemassa oleviin rakennuksiin halutaan rakentaa uusia kerroksia ja pihoille uusia rakennuksia, ja siten suurin tarve tällä hetkellä on tiivistämisen ja korjausrakentamisen yhdistäminen.

– Tämä maksaa paljon, ja siihen me parhaillaan etsimme ratkaisuja, kertoo Olofsson.

Korjausrakentamisessa on mahdollista käyttää materiaalina myös puuta, kunhan tarkat vaatimukset täyttyvät. Olofsson mainitsee uumajalaisen yrityksen Umehem AB:n yhtenä uranuurtajista puumateriaalin käytössä täydennysrakentamisessa.

– Uumajan keskustassa tärkeäksi nousee meluongelmien ennaltaehkäiseminen: melutaso talon sisällä ei saa nousta liian korkeaksi, vaikka materiaalina on käytetty puuta.

Julkisivun remontointia lisäeristyksineen. Työssä käytettiin uusia puutuotteita.

Myös Suomessa puun käyttö korjausrakentamisessa on nykyisten määräysten mukaan mahdollista. TEM:n teettämässä kyselyssä selvitettiin myös kiinnostusta puurakentamiseen ja vastaajista 28 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostuneita puun käytöstä korjaus- ja lisäkerrosrakentamisessa. Mikä on tilanne Vaasan seudulla?

– Asiaa on jonkin verran tutkittu Vaasassa ja esimerkit puun käytöstä ovat harvassa, mutta sekä rakennusalan yritykset että kiinteistöjen omistajat suhtautuvat positiivisesti puun käytön mahdollisuuksiin, Knuts kertoo. – Vaasan seudulla on myös harvinaisen paljon puuelementtitehtaita, ja niiden tuotantoon monet uudet puupohjaiset ratkaisut sopisivat erittäin hyvin.

Mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin

Yksi työssä mukana olevista alueista on rakennustuotteiden maakunta Etelä-Pohjanmaa. Vaikka alueella asuukin vain nelisen prosenttia Suomen väestöstä, rakennustuotteiden tuottamisessa prosenttiosuudet ovat moninkertaiset. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto muistuttaa, että korjausrakentaminen avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia tuotekehittelyyn.

– Hyvä innovaatioesimerkki on kauhavalainen ikkunavalmistaja Skaala, joka kehitti asunnon ilmanvaihdosta huolehtivan ja lämmöntalteenottolaitteena toimivan ikkunan. Vastaavanlaisille innovaatioille on syntypohjaa.

Korjausrakentamisen tietokeskus -hankkeessa dokumentoidaan toteutuneita korjausrakentamisen kohteita piloteiksi yhteistyössä Tampereen teknisen yliopiston kanssa. Yksi näistä jälkipolville tallennettavista korjausrakentamisen malliesimerkeistä on Seinäjoen Aalto-kirjaston remontti, joka valmistui keväällä 2015.

Katajiston mukaan korjausrakentamisen rooli Suomessa korostuu jatkossa taloustilanteesta huolimatta.

– Pitää kuitenkin muistaa, että jos korjausrakentamisella yritetään tehdä kuin uutta, se maksaa enemmän kuin uusi. Siksi on päätettävä, mikä on kulloinkin järkevää ja kannattaako remontointi.

Lue lisää: Korjausrakentamisen tietokeskus

[contact_member,name=Mauritz Knuts,id=22,details=Name-Designation-AdditionalInformation-Phone-MobilePhone-Email-MemberPhoto]