EU-liikennepolitiikkaa, mutta kenelle?

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKissa kehitysjohtajana työskentelevä Riitta Björkenheim pohtii mielellään yhteistä tulevaisuutta ja Suomen vaikuttavuutta maailmalla, erityisesti Euroopassa.

Istuin kolme päivää Brysselissä kuuntelemassa eurooppalaisen liikennepolitiikan tulevaisuutta, visioita ja näkemyksiä rahoituksesta. Sillä kun puhutaan liikenteestä, puhutaan usein myös rahasta, ja erityisesti sen puutteesta. Säännöllisesti toistuvia englanninkielisiä termejä on runsas valikoima: geopolitical reality, military mobility, dual use, crossborder, climate challenge, decarbonization, digitalization, funding, financing...

Kaikki nämä termit ovat sekä uhkia että mahdollisuuksia myös meille. Mahdollisuuksia, jotka pitävät sisällään yhteistyötä, liikenteen tehostumista, vihreitä kuljetuskäytäviä ja mahdollisuuksia hakea rahoitusta EU:n yhteisestä rahastosta.

Mitä eurooppalaisella liikennepolitikalla on tarjottavanaan meille?

Liian usein Suomi näkyy kartassa vain sen yläreunassa ja vain noin Hämeenlinnan kohdalle asti. Aina Pohjoismaat eivät mahdu mukaan kuvaan laisinkaan ja se on kyllä surullista, olemme kuitenkin olleet jäsenvaltio jo vuodesta 1995. Puhumme paljon myös kansallisesti omasta strategisesta asemastamme EU:n rajana, mutta EU:n liikennepoliittisessa keskustelussa se ei yllättävästi kuitenkaan näy. Meidän on yhdessä yritettävä vaikuttaa EU:n karttoihin aina kun se vain on mahdollista, koska sillä todella on merkitystä. 

Crossborder eli rajat ylittävien hankkeiden merkityksen korostaminen on meille Pohjanmaalla erityisen hyvä asia. Yhteistyö Ruotsiin ja Norjaan on luontevaa, ja meillä on myös konkreettisia hankkeita käynnissä: Merenkurkun liikenne, konkreettinen satamayhteistyö, tulevaisuudessa ehkä myös kiinteä yhteys. 

Koen myös, että keskustelu vihreän siirtymän mahdollistamisesta, vaihtoehtoisista polttoaineista ja uusista teknologioista on meille eduksi. Pelkästään Vaskiluodon laboratorioissa kehitetään näitä hartaasti kaivattuja uusia vihreitä polttoaineita tulevaisuuden päästöttömään liikenteeseen, maalla, merellä ja ilmassa.

Mielenkiintoinen näkökulma kuulemissani keskusteluissa liittyi Euroopan dynamiikkaan. Tulkitsin, että Eurooppa laajenee ja tiivistyy yhtä aikaa ja ikään kuin liikkuvana ilmiönä. TEN-t karttaa on laajennettu kohti itää muun muassa Moldovaan ja Ukrainaan, ja näiden maiden infrastruktuuriin liittyvät haasteet ovat suuria, rahanreikiä on niin tiestössä, raiteilla kuin satamissakin. Samanaikaisesti meneillään on merkittäviä high speed train -hankkeita, joilla yhdistetään maita, pääkaupunkeja ja seutuja dynaamisiksi toiminta-alueiksi. Ihmiset, tavarat, asenteet liikkuvat Euroopan ydinalueilla yhä kiihtyvällä tahdilla. Suomea ei näillä kartoilla tai videoilla näy. 

Resilienssi tämän ajan muotisanana nousi esiin lähes jokaisessa tilaisuudessa ja puheenvuorossa. Liikenteen kehittämisessä huomioitiin erityisesti ilmastokatastrofien haasteet infralle. Sään ääri-ilmiöt, pitkäkestoinen kuumuus, myrskyt ja tulvat rapauttavat raiteita, siltoja ja teitä. Näin korjausvelka kasvaa, ja vaikutukset infralle sekä logistiikka-alan toimijoille ovat haastavia, alalla työtä tekevien työturvallisuuttakaan unohtamatta.

Toivon Brysseliin päättäjiä tekemään eurooppalaista liikennepolitiikkaa

Valitsemme kevään aikana päättäjiä Brysseliin. Tällä viikolla kuulemani perusteella toivon sinne päättäjiä, jotka kiinnostuvat infrastruktuurin kehittämisestä ja liikenteestä.

On tunnustettava, että EU on valtava koneisto, joka pyörii omassa itsevarmassa kuplassaan. Se on kuitenkin myös mahdollisuuksien kupla, ja jokaisen jäsenvaltion on pyrittävä hyödyntämään näitä mittavia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia, joissa nostetaan Suomi näkyväksi kriittisille kartoille, huomioidaan Suomen strateginen merkitys muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa ja huolehditaan, että Suomeen ulottuu liikennerahoitusta meille kaikille kriittisiin ja EU:lle lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin. Minulla on useita hyviä ideoita, ota yhteyttä, jos haluat kuulla niistä lisää.

Riitta Björkenheim osallistui Kestävä ja älykäs tulevaisuuden satama -hankkeen edustajana EU:n Connecting Europe -päiville Brysselissä.

Kolumni on julkaistu 10.4.2024 Vaasa Insiderissä.