Vaasan seudun lapset ja nuoret saavat yrittäjyyskasvatusta hauskalla tavalla

 Lisää yrittäjäasennetta!

Yrityskylässä kuudesluokkalaiset leikkivät kaupunginjohtajaa, ylläpitävät postitoimistoa ja pyörittävät ravintolaa. He saavat myös palkkaa ja maksavat veroa. Lasten ja nuorten opettajille taas tarjotaan yrittäjyyskasvatuksen työkaluja YES-keskuksesta. Vaasan seutu ja koko Pohjanmaa panostavat nuorten yritteliäisyyteen käytännönläheisesti, katkeamattomana ketjuna alakoulusta toiselle asteelle saakka.

– Kaikista nuorista ei tarvitse tulla yrittäjiä, mutta kaikki nuoret tarvitsevat yrittäjäasennetta, uskoo VASEKin kehitysjohtaja Stefan Råback.

 

”Tuli vähän yllätyksiä Yrityskylä-päivän aikana. Semmosta, että pitää säästää rahaa
ja että työelämä on ehkä aika vaikeeta,” kertoi yksi kylän yrittäjistä.

Koululaisten oma yhteiskunta

Yrityskylä toimii kuin oikea yhteiskunta, jonka kansalaisia, työntekijöitä ja kuluttajia lapset ovat yhden koulupäivän ajan. He oppivat käytännössä, että laskuja pitää maksaa ja rahaa täytyy säästää. Pienet toimitusjohtajat menevät aamulla pankkiin hakemaan käyttöpääomaa, jotta voivat maksaa yrityksensä kulut: palkat, jätehuollon ja energiasopimukset.

– Lapset saavat huomata, että raskaampi teollisuus kuluttaa enemmän sähköä, ja laskut ovat suurempia. Koska oppiminen on näin käytännönläheistä, ahaa-elämyksiä tulee paljon, iloitsee Yrityskylän aluekoordinaattori Jukka Mäntymaa Taloudellisesta tiedotustoimisto TATista.

Yrityskylän oppimisympäristö on pienoiskaupunki, jossa on lähes 20:n eri yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat. Tarjolla on yli 70 ammattia, joissa oppilaat työskentelevät. Seinäjoen, Kokkolan ja Vaasan välillä kiertävä Yrityskylä majoittuu Vaasaan seuraavan kerran syksyllä 2014.

– Lasten työnantajina täällä ovat esimerkiksi Wärtsilä, Halpa-Halli ja Anvia. Jokainen oppilas saa oikeaa veronalaista palkkaa 11–14 euroa riippuen vastuun määrästä. Rahaa voi käyttää vapaasti oman harkintansa mukaan muissa naapuriyrityksissä, Mäntymaa kertoo.

”Joskus koululaiset kyseenalaistavat, tarvitaanko kouluissa opittavia asioita koskaan. Yrityskylässä he huomaavat käytännössä, että kyllä tarvitaan!” kertoo aluekoordinaattori Jukka Mäntymaa.

Yrittäjäkasvatuksen työkalupakki

Jos Yrityskylä tavoittaa kuudesluokkalaiset, YES kattaa muut luokka-asteet. Lyhenne tarkoittaa yrittäjyyden edistämistä Suomessa. Koulumaailmassa opetussuunnitelmat tapaavat painottaa yrittäjyyskasvatusta, Pohjanmaan YES-keskuksen aluepäällikkö Ritva Södergård tarjoaa siihen työkalut.

– Nuori Yrittäjyys (NY) -ohjelmamme ovat konkreettisia opetuspaketteja. Niistä ei tule lisäoppitunteja, vaan ne sisällytetään muihin aineisiin. Ohjelmat tähtäävät tekemällä oppimiseen.

NY-ohjelmat opettavat muun muassa sisäistä yrittäjyyttä, työelämävalmiutta ja talouden hallintaa. Suosio on ollut suurta. Esimerkiksi vuonna 2005 NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa 9-luokkalaiset perustivat Pohjanmaalle 10 NY-yritystä, mutta vuonna 2013 määrä oli noussut jo 108:aan. Södergård muistuttaa, että yrittäjyyskasvatuksen tavoite on oivalluttaa koululaisia tekemällä ja itse kokeilemalla. Näin opittu jää paremmin muistiin.

– Aluksi vastuu on vähän jännittänyt, mutta lopulta he ovat olleet innoissaan. Tavoite on, ettei oppi olisi vain tippa meressä, vaan hyöty olisi suurempi ja laajempi. Suomalaiset saisivat ylipäätään harjoitella enemmän esimerkiksi ideoidensa myymistä ja esiintymistä. Yrittäjämäinen asenne auttaa siihenkin!

” Hyvä yrittäjämäinen asenne parantaa elämänhallintaa, lisää luovuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Tavoitteena on saada yrittäjyyskasvatus mukaan kaikkeen kouluopetukseen, sisälle eri oppiaineisiin,” kertovat Stefan Råback VASEKista ja Ritva Södergård YESistä.

Teksti: Anni Kiviniemi, Mantra Communications
Kuvat: Anni Kiviniemi, Mantra Communications ja Yrityskylä