Esa Härmälä: Energiatehokkuuteen ohjataan lähes huomaamattomasti

Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketin mukaiset tavoitteet velvoittavat unionin jäsenmaita vuoteen 2020 mennessä vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosentilla, lisäämään uusiutuvan energian määrää 20 prosenttiin kulutuksesta ja nostamaan energiatehokkuutta 20 prosentilla. Suomen energiapolitiikka on pitkälti johdettu näistä tavoitteista sekä kotimaisista olosuhteista.

- Sekä päästöjen vähentäminen että uusiutuvan energiantuotannon lisääminen ovat olleet vahvasti esillä suomalaisessa energiapolitiikassa viime vuosina, sen sijaan energiatehokkuuden lisääminen on jäänyt vähemmälle huomiolle, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö Esa Härmälä. - Koska tavoitteiden toteuttamiseen on aikaa enää vajaat 10 vuotta, energiatehokkuus tulee leimaamaan tämän vuosikymmenen energiapolitiikkaa.

Pieniä tekoja ja yhteisiä sopimuksia

Energiatehokkuuden lisääminen koostuu monista erillisistä ja pienistä toimenpiteistä. Keskivertokuluttaja on monista suunnitelluista toimenpiteistä kiinnittänyt ehkä eniten huomiota rakentamismääräysten energiatehokkuuden kiristymiseen tai kodinkoneiden lisääntyviin energiamerkintöihin. Silti energiatehokkuusvaatimukset vaikuttavat niin kuluttajien kuin yritystenkin tulevaisuuteen.

- Valtiovalta ei halua lisätä energiatehokkuutta piiskalla, vaan porkkanalla. Kuluttajia ohjataan ja kannustetaan energiatehokkaampaan käyttäytymiseen lähes huomaamattomasti, Härmälä huomauttaa.

Hän uskoo, että energialaskun loppusumma tulee ohjaamaan niin kuluttajia kuin yrityksiäkin kohti entistä energiatehokkaampaa käyttäytymistä.

- Keskeisinä välineinä tulevat jatkossakin olemaan erilaiset energiatehokkuussopimukset, joissa tietyt toimijat kuten kunnat ja yritykset sopivat vapaaehtoisesti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuutta lisäävistä toimenpidekokonaisuuksista, Härmälä lisää.

Energiatehokkuusdirektiiviä uudistetaan

Suomen energiatehokkuustavoitteisiin vaikuttaa parhaillaan uudistettava EU:n energiatehokkuusdirektiivi, jonka pitäisi olla valmiina ensi kesään mennessä. Vielä tässä vaiheessa Härmälä ei halua ennakoida, millä tavoin uudistuva direktiivi kiristää Suomen energiatehokkuusvaatimuksia.

- Tässä vaiheessa olemme mukana uudistustyössä ja pyrimme varmistamaan sen, että Suomi voi itse päättää, millä toimenpiteillä pyrimme aikanaan täyttämään uuden direktiivin mukaiset tavoitteet, hän toteaa.

Lisää Härmälän ajatuksia Suomen energiapolitiikasta ja siihen liittyvästä energiatehokkuudesta on luvassa Vaasa EnergyWeekin kansallisessa Energia- ja ympäristöseminaarissa maanantaina 19.3.

Vaasa EnergyWeek kokoaa yli 1 000 energia-alan asiantuntijaa 19.-22.3.2012 Vaasaan. Vaasan seudulla sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, EnergyVaasa, joka järjestää tapahtuman yhdessä yhteistyökumppaneidensa Pohjanmaan Expon, Pohjanmaan kauppakamarin, Pohjanmaan liiton, Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:n/Energiateknologian klusteriohjelman (OSKE), Vaasan Energiainstituutti VEI:n ja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten kanssa. Viikon pääsponsoreita ovat ABB, Wärtsilä ja EPV.

www.energyweek.fi