Yritystoiminnan riskeihin ja tarpeisiin kannattaa varautua 

Asianajaja Oskar Sundback kertoo, mitä yrittäjä voi tehdä varautuakseen mahdollisiin riskeihin

Asianajotoimisto Näsman & Båsk ja Suomen Yrittäjäturva järjestivät yhteistyössä Uusyrityskeskus Startian kanssa infotilaisuuden siitä, kuinka yrittäjä voi tehokkaasti varautua erilaisiin yrittäjyyteen liittyviin henkilökohtaisiin riskeihin ja tarpeisiin. 

Asianajaja Oskar Sundback Näsman & Båskilta kävi läpi muun muassa, kuinka yrittäjä voi varautua avioliittoon liittyviin riskeihin ja kuinka turvata yrityksen toiminnan jatkuminen pysyvän työkyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa. 

Sundback kertoi, että kaikki omaisuus on lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista. Avioliiton purkautuessa puolisoiden koko omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan pääsääntöisesti puolisoiden kesken tasan. Pääsäännön mukaan varakkaampi puoliso maksaa tasinkoa toiselle puolisolle. Tämä ei tarkoita sitä, että yritysvarallisuuden omistusoikeus siirtyy automaattisesti, vaan tasingon voi aina maksaa myös rahana.  

– Usein puolisolla ei kutenkaan ole tällaisia rahoja käytettävissään, jolloin vaihtoehtona on jonkun omaisuuden myyminen, lainan ottaminen tai pahimmassa tapauksessa osakkeiden luovuttaminen, Sundback toteaa. 

Puolisoiden välisellä avioehtosopimuksella voidaan kuitenkin poiketa yllä mainitusta pääsäännöstä. Avioehtosopimuksen etuna on yritysomaisuuden suojaaminen mahdollisessa avioerossa ja puolisoiden varojen ja velkojen pysyminen erillään.  

Työkyvyttömyys tai kuolemantapaus 

Kuka sitten huolehtii yrityksestä, jos sairastut tai olet muulla tapaa työkyvytön?  

Sundbackin mukaan niin sanotulla edunvalvontavaltakirjalla voidaan varautua tällaisiin tilanteisiin määräämällä jonkun henkilön jatkamaan yrityksen toimintaa, kun yrittäjä itse ei ole siihen enää kykenevä. Valtakirja tulee voimaan vasta siinä vaiheessa, kun jotain sattuu. Käytännössä valtuutettu tekee digi- ja väestövirastolle hakemuksen, johon liitetään alkuperäinen valtakirja ja lääkärin lausunto. Kun hakemus hyväksytään, astuu valtakirja voimaan ja valtuutettu pystyy hoitamaan käytännössä kaikki valtuuttajan asiat. 

Osakassopimuksella voidaan sopia, että jos yksi osakas tulee työkyvyttömäksi, on toisella osakkeenomistajalla lunastusoikeus toiminnasta pois jääneen yrittäjän osakkeisiin tietyllä hinnalla. Yhtiö voi myös vakuuttaa tietyt osakkaat siltä varalta, että jotain sattuisi. Vakuutuskorvauksien avulla yhtiö voi esimerkiksi lunastaa työkyvyttömän yrittäjän osakkeet.  

Kuolemantapaukseen on järkevää varautua testamentilla, jos haluaa ohjata omaisuutta tietylle henkilölle, esimerkiksi perheenjäsenelle. Tulevaan sukupolvenvaihdokseen voidaan varautua myös siirtämällä omaisuutta asteittain yrittäjän vielä eläessä, jotta omistuksen siirto tapahtuisi hallitusti ja suunnitelmallisesti.   

Jos testamenttia ei ole tehty, tapahtuu jako perintökaaren mukaisesti, jolloin omaisuus jaetaan perillisille laissa säädetyssä järjestyksessä.  

Eläkevakuutus henkilökohtaisena turvana

Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrankin puheenvuoron keskeisenä teemana oli yrittäjän henkilökohtaiseen sosiaaliturvaan liittyvät riskit ja suositukset. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat tärkeänä osana eläkevakuutus (YEL-vakuutus) ja neljä keskeistä turvaa; perhe-eläke, sairaseläke, sairauspäiväraha ja vanhuuseläke. 

Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrank käy läpi suosituksia liittyen yrittäjän eläkevakuutukseen  

Lillrank kertoi, että YEL-työtulon vähimmäistaso on tällä hetkellä 8 261,71 euroa vuodessa. YEL-vakuutuksen määrään vaikuttaa vahvasti yrittäjän oma arviointi tulevista tuloistaan sekä minkälainen eläkekertymä yrittäjällä on entuudestaan.  

Jos täysipäiväinen yrittäjä haluaa jostain syystä tavanomaista alhaisemman YEL-tason, vaatii se painavat perustelut vakuutusyhtiölle. Lillrank painottaa kuitenkin, että YEL-tasoa ei kannata asettaa aivan minimiin, sillä jos yrittäjä sairastuu vakavasti ja on työkyvytön, hän saa myös sairauspäivärahaa minimimäärän. Tästä voi aiheutua yrittäjälle taloudellisesti kestämätön tilanne.