Rakennusala ei pysy mukana EU:n energiatehokkuuslinjauksissa

VASEK järjesti 14.10. Kestävä rakentaminen -hankkeen puitteissa koulutuspäivän Vaasan seudun rakennusalan ammattilaisille. Koulutuksen aiheena olivat matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteet. Kouluttajana toimi rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Vinha on huolissaan rakennusalan kehityksestä. Hänen mielestään EU ja valtio tekevät uusia linjauksia energiatehokkuuden nimissä ylhäältä päin ennen kuin niiden vaikutuksesta rakentamiseen on riittävästi tietoa ja kokemusta.
- Kun määräykset sanelevat asioita joista ei ole paljoa kokemusta, kasvavat riskit väärin rakentamiselle. Väärin rakentaminen ei ole uusi ilmiö, sillä aina on niitä jotka menevät sieltä missä rima on matalin. Aikaisemmin meillä oli kuitenkin enemmän tietoa toimivista ratkaisuista ennen kuin määräyksiä kiristettiin, Vinha toteaa.

Rakennusalaa koskevat muutokset vievät rakentamista energiatehokkaaseen suuntaan niin nopeasti, ettei ala pysty seuraamaan linjauksia kokonaisuutena.
- Hyvä esimerkki tästä on, kun lämmöneristämismääräyksiä kiristettiin vuonna 2010 peräti 30 prosentilla. Määräykset tulivat voimaan, vaikka niiden vaikutuksia rakenteille selvittävä tutkimus oli vasta alkamassa. Edes tutkimus ei siis pysy mukana muutoksissa.

Rakennusfysiikan professori Juha Vinha ihmettelee miksi tämän päivän rakennuksia ei nähdä kokonaisuuksina, vaan yritetään optimoida vain yhtä osa-aluetta, eli niiden energiatehokkuutta.

Vinhan mielestä suurin ongelma on siinä, että rakennuksia ei enää osata nähdä kokonaisuuksina, vaan linjauksilla yritetään optimoida ainoastaan yhtä osa-aluetta, eli rakennusten energiatehokkuutta. Taloon asennetaan talotekniikkaa, joka hallitsee talon energiakulutusta. Tämä ei välttämättä ole kovin kustannustehokasta, kun laitteita on huollettava ja ylläpidettävä. Pahimmassa tapauksessa uusi talotekniikka on niin monimutkaista, ettei talon asukas osaa käyttää sitä, jolloin rakennus ei ole enää edes energiatehokas.

Kaikkea toivoa ei onneksi ole vielä heitetty kaivoon. Vinhan mukaan asiat on mahdollista saada kuntoon tutkimalla miten erilaiset muutokset voidaan ottaa huomioon talojen arkkitehtuurissa, rakenteissa, teknisissä järjestelmissä ja rakentamisprosessissa. Nyt pitää varautua uuteen tapaan tehdä rakennus kokonaisuutena.

Haasteena lämmöneristeet ja ilmastonmuutos

Rakenteiden osalta tarvitaan edelleen paljon tietoa lisäeristämisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä uudis- että varsinkin korjauspuolella.
- Kun talojen lämmöneristämispaksuutta lisätään energiatehokkaissa taloissa, rakenteiden ulko-osat viilenevät, jolloin homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät. Ennen talon sisältä vuotanut lämpö on kuivattanut rakenteita. Kun lämpöä ei karkaa paksun lämmöneristyksen läpi, voi aiempaa pienempi vaurio rakenteissa aiheuttaa ongelmia. Rakentamisen tulisi siis olla laadukasta, Vinha painottaa.

Koulutustila on täynnä ja muistiinpanoja kirjataan tiuhaan tahtiin, kun Juha Vinha kertoo Tampereen teknillisen yliopiston tutkimustuloksista koskien energiatehokkaiden talojen rakenteita.

Hän tietää että rakennustahti on kova, samalla kun moni rakennusalalla toimiva ei ehdi tai halua kouluttautua uusien vaatimusten mukaan. Ruotsissa rakennusala on ehtinyt pidemmälle energiatehokkuudessa kuin Suomessa, joten sieltä voimme saada paljon arvokasta kokemusta.
- Ruotsin energiatehokkaissa taloissa on jo käytännössä sellaisia ongelmia, joita epäilimme tutkimuksissamme täällä Suomessa. Juuri kun alamme oppia aiemmista ongelmista ruuvia kiristetään edelleen ja toivotaan lähes nollaenergiataloja. Niistäkin kaivattaisiin tutkimustietoa ennen kuin niitä aletaan rakentaa, Vinha päivittelee.

Lisäksi ilmastomme on lämpenemässä ilmastonmuutoksen seurauksena. Vinha arvailee että Suomen eteläosat ovat 20–30 vuoden päästä sääolosuhteiltaan kuin tämän päivän Etelä-Ruotsi.
- Tämän vuoksi emme voi vain sanoa että rakennetaan niin kuin ennenkin. Pakkasella home ei kasva rakennusten ulkopinnassa. Suomen pakkaskaudet ovat lyhentyneet, mikä on johtanut siihen, että kostea kausi on pidempi ja kosteuden aiheuttamia vaurioita tulee yhä nopeammin näkyviin. Tämä koskee erityisesti puurakentamista.

Koulutustila on täpötäynnä ja lounastauolla keskustelu on vilkasta. Vinhaa kuuntelemassa ollut Heikius talojen talosuunnittelija Elisa Perälä pitää koulutusta mielenkiintoisena.
- Koulutus on todella tarpeellinen. Tähän mennessä olemme käyneet läpi paljon käytännön asioita. Odotan erityisesti iltapäivän osuutta, jolloin puhumme siitä miten yhä paksummat lämmöneristeet ja ilmasto konkreettisesti vaikuttavat talon rakenteisiin, Perälä kertoo.