Luonnollisesti puusta

Puu on perinteinen suomalainen rakennusmateriaali, jota Suomessa kasvaa yllin kyllin ja jota osataan myös työstää ja hyödyntää. Puu on ekologinen ja monipuolinen rakennusmateriaali, jonka kilpailukyky säilyy myös nykyisissä energia-, ilmasto- ja ympäristöhaasteissa. Teollinen puurakentaminen on nopeaa ja kustannustehokasta, ja mikä parasta: asukkaat pitävät puutalomiljöötä viihtyisänä asumisympäristönä. Puurakentaminen on myös voimakkaassa poliittisessa myötätuulessa.

Vaasassa rakennettiin 1990-luvun lopulla kaksi puukerrostalokohdetta Vanhaan Vaasaan. (Kuva: Johanna Haveri)

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana Suomessa on ollut useita kansallisia ohjelmia, joiden avulla on pyritty edistämään puun käyttöä rakennusmateriaalina. Pientalojen rakennusmateriaalina puu onkin lyönyt itsensä hyvin läpi, sillä noin 80 prosenttia uusista pientaloista rakennetaan puusta. Kerrostalorakentajat valitsevat sitä vastoin mieluiten rakennusmateriaaliksi betonin, sillä Suomessa rakennettavista kerrostaloista puisia on vain vajaa prosentti.

- Vielä noin 15 vuotta sitten Suomen ja Ruotsin puutalorakentaminen oli kutakuinkin tasoissa. Nyt Ruotsi on kuitenkin meitä edellä puukerrostalojen rakentamisessa. Siellä uusista kerrostalokohteista noin viidennes on puukerrostaloja, kertoo puutaloalan kehittämiskoordinaattori Tuulia Taanila, joka vetää Vaasan seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) puutaloalan kehittämishanketta.

Puukerrostalobuumi tulossa

Uusia puukerrostalokohteita Suomessa on tällä hetkellä reilut 30. Monet niistä ovat olleet kokeellisia rakennuskohteita, joissa on kehitetty erilaisia valmistusmenetelmiä ja rakennusratkaisuja. Sellainen on myös parhaillaan Heinolan Vierumäelle rakennettava Suomen korkein puukerrostalo, johon tulee viisi kerrosta.

Tänä keväänä muuttuneet rakennus- ja palomääräykset mahdollistavat entistä korkeampien, jopa kahdeksankerroksisten puurakenteisten kerrostalojen rakentamisen. Puuta voidaan käyttää myös yhä laajemmin kerrostalojen pintamateriaalina, ja korjaus- ja lisärakentamisessa puun käyttö on vapaampaa kuin aiemmin. Palomääräysten mukaan monikerroksisissa puisissa asuin- ja toimistorakennuksissa on kuitenkin oltava automaattinen sammutusjärjestelmä.

Heinolaan lokakuussa 2011 valmistuvassa viisikerroksisessa puukerrostalossa on hyödynnetty eri rakennusmateriaalien hyviä ominaisuuksia. Esimerkiksi talon välipohjaelementtien päälle on työmaalla valettu ohut betonikerros vähentämään tärähtelyä ja parantamaan äänieristystä kerrosten välillä. (Kuva:Versowood Oy)

Seudulla on osaamista

Edellisen kerran uusia puukerrostaloja rakennettiin Vaasaan 1990-luvun loppupuolella, mutta myös täällä samoin kuin koko Vaasanseudulla olisi kaikki mahdollisuudet lisätä uusien puukerrostalojen määrää, sillä seudulla on paljon puurakentamisen osaamista. Seudun talotehtailla on kokemusta puukerrostalojen puuelementtitoimituksista ja esimerkiksi Heikius Hus-Talo Oy on rakentanut kokonaisia puukerrostaloja Malmön asuntomessualueelle.

Seudulla on myös kokeneita rakennusalan ammattilaisia, jotka ovat tottuneet työskentelemään myös puutalotyömailla, ja uusia valmistuu vaasalaisista ammattikorkeakouluista sekä toisen asteen oppilaitoksista. Opiskelijoille tarjotaan aktiivisesti aiheita puutalorakentamiseen liittyviin opinnäytetöihin ja niiden avulla pyritään entisestään nostamaan myös puutaloalan osaamisen tasoa.

Uusia puukerrostaloja myös Vaasaan

Vaasan kaupungin katukuvassa on jonkin verran vanhoja puutaloalueita jäljellä. Niitä täydentämään olisi hyvä saada myös tuoreita puutaloratkaisuja.

- Olemme alustavasti keskustelleet kaavoitusosaston kanssa siitä, että Vaasaankin olisi hyvä saada edustavalle paikalle puukerrostaloja, kertoo Vaasan rakennustarkastaja Matti Karjanoja, joka oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Vaasan edellisiä puukerrostaloja. Karjanoja ei silti ole aivan puhdasoppinen puutalojen kannattaja, sillä hänen mielestään puutaloja voitaisiin toteuttaa yhdistelemällä erilaisia rakennusmateriaaleja ja -tekniikoita.  

Vanhan Vaasan puistomaisella alueella sijaitsevissa kaksikerroksisissa taloissa käytettiin julkisivumateriaalina laudan lisäksi mm. vaneria ja puurimaa. (Kuva: Johanna Haveri)

 - Materiaaleja yhdistettiin myös ennen ja poimittiin sillä lailla parhaat ominaisuudet kustakin materiaalista. Esimerkiksi entisessä saippuatehtaan kiinteistössä talon alimmainen kerros on tehty tiilestä, keskikerros hirrestä ja ylin kerros on lautarakenteinen, Karjanoja huomauttaa.

Vaasan kaupungin tontti- ja asuntopäällikkö Annaliisa Koskenmäki myöntää, että Vaasassa on keskusteltu välillä vilkkaastikin puukerrostalojen rakentamisesta. Yhtään tonttia ei kuitenkaan ole varattu puisen kerrostalon rakentamiseen, sillä kaupungissa ei vielä ole ollut kysyntää sellaiselle tontille. Juuri tällä hetkellä kaupungilla ei ole kovin paljon kerrostalotontteja tarjolla, mutta tilanne muuttuu varmasti kaavoituksen edetessä. - Kunhan konkreettinen puukerrostaloprojekti tulee ajankohtaiseksi, kaupunki suhtautuu kyllä myönteisesti sellaisen toteuttamiseen, Koskenmäki vakuuttaa.

Uusien puukerrostalokohteiden rakentamiseksi on olemassa useita vaihtoehtoisia järjestelmiä. Karjanojan mukaan puu on sopiva rakennusaine myös silloin, kun olemassa olevia rakennuksia korjataan tai korotetaan. Esimerkiksi kerrostalon puurakenteinen lisäkerros kuormittaa talon perustuksia huomattavasti vähemmän kuin betonista valmistettu.

Teksti: Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia