Yrityksille hyvä Vaasan seutu

• Kysely yrityksille, jotka olivat toteuttaneet omistajanvaihdoksen. Halusimme tietää, oliko omistajanvaihdoksen jälkeen ollut kasvun esteitä. Kyselyyn tuli vähän vastauksia, mutta niissä korostui:
  - Rahoitus, koska jatkajan pääoma usein sitoutuu kauppasummaan, eikä sitä jää toiminnan kehittämiseen ja tarvittaviin investointeihin. 
  - Uusi omistaja joutuu usein keskittymään operatiiviseen tekemiseen, jolloin strateginen työ jää tekemättä
  - Osa asiakkaista menetetään, koska olivat sitoutuneita edelliseen yrittäjään
• Maaliskuussa kävimme Uumajassa ja vierailimme Connect Sverige- ja Coompanion-kollegoiden luona. Tarkoituksena oli edistää yhteistyötä omistajanvaihdoksissa Merenkurkun yli.
• Kasvukäsikirja valmistui joulukuussa ja työn alla on ollut vuonna 2026 valmistuva opas suunnittelemattomiin omistajanvaihdostilainteisiin.

Tapahtumat

• Helmikuussa Pohjanmaan ensimmäinen suurimittainen matchmaking-tilaisuus. Tilaisuuteen ilmoittautui 35 yrityksen myyjää ja 30 yrityksen ostajaa.
• Maaliskuussa webinaari edunvalvontavaltakirjasta, testamenteista ja avioehdoista omistajanvaihdoksen yhteydessä yhteistyössä asianajotoimisto Näsman & Båskin kanssa. Mukana oli 33 osallistujaa.
• Huhtikuussa ”Fokus på försäljning” yhdessä Våga växa hållbart -hankkeen kanssa.
• Toukokuussa Pohjanmaan ensimmäinen omistajanvaihdosristeily, jossa oli 90 osallistujaa.
• Lokakuussa Omistajanvaihdosviikko, johon sisältyi omistajanvaihdospäivä Pietarsaaren seudun kunnissa 20.10, matchmaking Vaasassa 22.10 (32 osallistujaa) ja omistajanvaihdosaamiainen Närpiössä 23.10.
• Marraskuussa webinaari omistajanvaihdosten taloudellisista ja juridisista riskeistä (68 osallistujaa).

Ideasta toteutukseen – rannikkoreitistä tuli rajat ylittävä pohjoismainen matkailukohde

Bothnian Coastal Route -hanke huipentui Oulussa 26. marraskuuta järjestettyyn seminaariin, jonne yhteistyökumppanit, yritykset ja kansainväliset matkailualan edustajat kokoontuivat arvioimaan suomalais-ruotsalaisen hankkeen kolmevuotista taivalta. Päivän keskusteluissa nousivat esiin hankkeen saavutukset ja alueen kasvupotentiaali kahden maan yhteisenä kohteena.

Nyt päättyvän hankkeen tavoite oli kunnianhimoinen: pyrkiä lisäämään Perämeren ympäri ja Merenkurkun poikki kulkevan rannikkoreitin tunnettuutta houkuttelevana matkareittinä niin vierailijoiden kuin paikallisen väestön keskuudessa sekä tarjota vakaa perusta kasvulle ja kestävälle matkailulle.

Hanke on:

• luonut uuden, rajat ylittävän kohdebrändin Perämeren rannikkoalueelle,
• rakentanut käytännönläheisen B2B-matkansuunnittelutyökalun ja markkinointialustan, joka toimii osoitteessa bothniancoastalroute.com sekä
• saavuttanut konkreettisia tuloksia, jotka konkretisoituvat Euroopan avainmarkkinoilla toimivien matkanjärjestäjien uusina kiertomatkoina ja varauksina.

Lue hankkeen tuloksia esittelevät artikkelit täällä, täällä ja täällä.

Hankkeen koko toiminta-aikana

• hankkeessa ollut mukana 13 destinaatiota, ja yli 310 yritystä on esitellyt tuotteitaan kotisivulla bothniancoastalroute.com
• yrittäjille on tarjottu mm. AI-webinaareja ja webinaareja Regenerative tourism teemasta
• yrityksille on myös tarjottu mahdollisuutta osallistua tilaisuuksiin, joissa on käyty läpi niiden asema kestävän matkailun kannalta
• hanke osallistui 23 markkinointitapahtumaan, joissa toteutui yhteensä 440 tapaamista eri matkanjärjestäjien kanssa

Tällä hetkellä 27 matkanjärjestäjää seitsemässä eri maassa tarjoaa matkailutuotteitamme asiakkailleen.

• Lue myös: Bothnian Coastal Route houkuttelee uusia matkanjärjestäjiä – Yritykset näkevät konkreettisia tuloksia

• Hankkeen työ aloitettiin omalla riskillä vuoden 2025 alusta, kirjallinen rahoituspäätös saatiin 13.5.2025
• Hankkeen puitteissa olemme mm. olleet esillä kansainvälisillä messuilla yhteistyössä Finavian kanssa sekä käyneet neuvotteluja useissa yhteyksissä Finnairin, SASin sekä muiden lentoyhtiöiden ja charter -matkanjärjestäjien kanssa.
• VASEKin johdolla tehtiin yhteistyössä Pohjanmaan Kauppakamarin ja Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa kysely elinkeinoelämän ja julkisen sektorin lentoyhteyksien tarpeesta ja myös junamatkustuksen merkityksestä matkaketjuissa.
• Syksyllä 2025 olemme saavuttaneet merkittävää kehitystä Vaasan yhteyksiin, sekä Helsinkiin että Tukholmaan. Finnair ilmoitti avaavansa ensi keväänä reitin Helsinki–Uumaja Vaasan kautta, jonka puitteissa saamme lisää lentoja Vaasan ja Helsingin välille, mm. aamulentoja Helsingistä kolme kertaa viikossa yritysten toiveiden mukaisesti. Tämän alkavan liikenteen kautta avautuu lentoyhteys Uumajaan, 9 kertaa viikossa.
• SAS lisää myös liikennettä Vaasan ja Tukholman välillä maaliskuun lopusta lähtien kuudesta lennosta yhteentoista lentoon viikossa. Nämä eri lisäykset tarkoittavat, että siirrymme 27 viikkovuorosta 47 vuoroon kolmeen eri kohteeseen.
• Keskusteluja käydään jatkuvasti sekä Finnairin että SAS:n kanssa, jotta saamme entistäkin optimaalisemmat aikataulut, esimerkiksi yöpyvät lennot Vaasa–Tukholma-reitillä, mikä tarkoittaisi aikaista ja kysyttyä aamulähtöä Tukholmaan.
• Charterliikenteen osalta käydään keskusteluja eri yhtiöiden kanssa uusien kohteiden saamiseksi Vaasasta.
• Olimme edustettuina Routes-messuilla keväällä, ja suunnitelmissa on jatkaa näkyvyyttä uusien lentoyhtiöiden houkuttelemiseksi.

Innovation Boost Vaasa Region -hanke käynnistettiin 2025 ja jatkuu vuoden 2026 loppuun. Hanke on yksi viidestä Pohjanmaan liiton rahoittamista innovaatiotoiminnan kiihdyttämiseen keskittyvistä hankkeista. Vaikka hankkeet ovat erillisiä, suuri osa toimenpiteistä toteutetaan yhdessä.

Hankkeen tavoite on edistää innovaatiotoimintaa tuomalla alueen tutkimus- ja testauspalvelut Pk-yritysten saataville ja edistämällä Business Finlandin Veturi-ohjelman saavutettavuutta Pohjanmaalla.

Veturi-yritysten näkyvyyttä edistettiin tapahtumasarjan avaustilaisuudella marraskuussa jolloin Kalmar esittäytyi Vaasan seudun yrityksille. Vuoden 2025 lopulla valmisteltiin tammikuussa 2026 toteutettava Pohjanmaan yrityksille suunnattu vierailu Tampereen Veturi-yrityksissä.

Loppuvuodesta toteutettiin kysely pienille ja keskisuurille yrityksille niiden työskentelystä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) parissa. Kysely toteutettiin samanmuotoisena myös Pietarsaaren alueella, näin selvitys kattaa seutumme teollisuuskeskittymät. Tulosten mukaan suuri osa Pk-yrityksistä tunnistaa tarpeen kehittyä ja tarvitsee ei ainoastaan rahoitustukea mutta myös tukea osaamiseen: tässä seudun oppilaitosten tuki niin osaamisessa kuin testausympäristöinä koettiin hyvin tärkeinä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään hankkeen vuoden 2026 toimenpiteiden toteutuksessa, näihin kuuluu laboratorioportaalin laatiminen erityisesti PK-yritysten tarpeeseen.