Vaasanseudun aluekeskusohjelman toimintakertomus 2004

Vastuu Vaasanseudun aluekeskusohjelman toteuttamisesta ja edelleen kehittämisestä siirrettiin vuoden 2004 alusta uuden päämiehen alaiseksi. Vaasan kaupunki luopui tehtävästä, joka siirtyi vastaperustetun Vaasanseudun Kehitys Oy - Vasaregionens Utveckling Ab:n vastuulle 1.1. 2004 lukien.

Uuden päämiehen palveluksessa oli siinä vaiheessa ainoastaan kaksi työntekijää; toimitusjohtaja Pekka Haapanen ja markkinointiassistentti Mari Kattelus. Alkuvuodesta käynnistettiin toimintasuunnitelman mukaisesti Toimenpide 6 "Seudun imagon parantamisen toimenpiteiden suunnittelu, brandin luominen". Seutulehtemme ensimmäinen numero "Energinen Vaasanseutu" ilmestyi alkuvuodesta, lehti sai myöhemmin nimekseen VASEK Forum. Lehdestä julkaistiin vuoden aikana yhteensä neljä numeroa ja se on kaksikielinen, kuten seutukin.

AKO-koordinaattorin tehtävän otti 1.3.2004 lukien vastaan Jan-Erik Helenelund, joka valittiin kehittämispäälliköksi. Hänellä oli syyskuun loppuun saakka, omasta pyynnöstään, kolmipäiväinen työviikko. Toinen imagopuoleen liittyvä hanke pantiin sen jälkeen vireille, kun VASEKin hallitus päätti julistaa Vaasanseudun urheiluakatemian suunnittelijan paikan avoimeksi. Tehtävään valittiin kauppatieteen maisteri Raine Vasanoja, jolla on huippu-urheilijan ura amerikkalaisessa jalkapallossa. Hänen tehtävänään on ollut luoda Vaasanseudun Urheiluakatemialle toimintamalli ja taloudelliset toimintaedellytykset. Hanke on edennyt erittäin hyvin ja vuoden loppuun mennessä varmistui, että toiminta voidaan käynnistää elokuussa 2005.

Urheiluakatemian toiminnalle on hyvät edellytykset, sillä Vaasassa on yli 11 500 korkeakoulu-opiskelijapaikkaa, suomen- ja ruotsinkieliset opiskelijapaikat yhteenlaskettuna. Toisen asteen ammattioppilaitosten opiskelijapaikkoja on Vaasan seudulla yli 5 000, kun huomioidaan sekä suomen- että ruotsinkieliset. Niinpä urheiluakatemiasta tulee myös maamme ensimmäinen kaksikielinen urheiluakatemia. Urheiluakatemiaan otetaan vain sellaiset opiskelijat, jotka ovat jo varmistaneet opiskelupaikan itselleen. Sen lisäksi akatemiaan hyväksytyiltä edellytetään, että he ovat omassa ikäluokassaan kansallista huipputasoa urheilussa. Urheiluakatemian lajivalikoima tulee olemaan suhteellisen laaja. Siihen kuuluu yleisurheilu, hiihto, uinti, suunnistus, jalkapallo, jääkiekko ja lentopallo. Tarvittavaa infrastruktuuria on olemassa tässäkin suhteessa hyvien urheilupaikkojen muodossa, jossa m.m. Botniahalli antaa erinomaiset harjoittelumahdollisuudet monelle urheilulajille. Urheiluakatemian tehtävä on huolehtia siitä, että huippu-urheilijat pystyvät menestyksellisesti yhdistämään sekä huippu-urheilun että tulevaa ammattia turvaavan opiskelun.

Seudullisen elinkeinopolitiikan kehittäminen on edellytys muulle onnistuneelle seudun yhteistyölle. Tässä keskeisenä toimenpiteenä on laadittu kattava Vaasan seudun yhteinen seutustrategia.

Energiaklusteria on vahvistettu siten, että energia-, metalli- ja sähköalan yritykset on kerätty yhteiseen rekisteriin, tavoitteena luoda tehokas markkinointimuoto. Rekisteriä on jo hyödynnetty mm messuilla ja muussa markkinoinnissa.

Aluekeskusohjelman puitteissa on myös osallistuttu Vaasan lakkautusuhan alaisena olleen kauppahallin uudelleenjärjestelyihin, joiden avulla sen toiminta on pystytty turvaamaan pienimuotoisen yritystoiminnan tärkeänä myyntipisteenä.

Seudulla olevia vapaita yritystilojen ja tonttien rekisteriä on pitkälle valmistettu www-muotoisena, osana seudullista elinkeinopolitiikkaa. Rekisteriin sisällytetään vapaina olevia tuotanto-, konttori- ja myymälätiloja, tarkoituksena luoda palvelupiste, josta yrittäjä voi etsiä itselleen sopivimman tilan seudun sisäisistä kuntarajoista piittaamatta, halutessaan perustaa yritystoimintaa tai laajentaa jo toiminnassa olevaa. Samat tiedot ovat yhden puhelinsoiton päässä; soittamalla VASEKin yritysasiamiehelle yrittäjä voi keskustella erilaisista vaihto-ehdoista. Rekisterirunko on valmistunut vuoden 2004 lopussa ja tiedot viedään rekisteriin alkuvuodesta 2005.

Media-ala on tunnetusti Vaasanseudun keihäänkärkialoja. Vuonna 2002 aluekeskusohjelman kautta käynnistytetyn mediakomission toimintaa on vuodesta 2003 jatkunut ESR-rahoit-teisena hankkeena. Vuonna 2004 solmittiin kolmivuotinen sopimus Åbo Akademin kanssa niin sanotun One Stop Shop -mallin kehittämisestä. Sopimuksen mukaan Åbo Akademi toimii hankkeen päämiehenä. Hankkeen tehtävänä on koordinoida digi-TV-tuotannon koko-, testi- ja interaktiviteettiosaaminen yhdeksi eurooppalaiseksi huipputuotteeksi, jonka tavoitteena on palvella asiakkaita sekä teknisesti huippuvarustetuilla studioilla että sisältötuotannon huippuosaamisella. Sopimuksen mukaan aluekeskusohjelma on yksi hankkeen päärahoittajista. Muut rahoittajat ovat Åbo Akademin lisäksi Svenska Kulturfonden. Aluekeskusohjelman panostus hankkeeseen on menneenä vuonna ollut 35 % kokonaiskustannuksista. Sopimuksen mukaan aluekeskusohjelman panostus seuraavina vuosina on korkeintaan 40 % toteutetuista kustannuksista, enimmäiskustannuksina kuitenkin 40 000 €/vuosi vuosina 2005-2006. Vaasanseudun aluekeskusohjelman tavoitteena on huolehtia siitä, että Vaasa pysyy eurooppalaisessa kärjessä interaktiivisen digi-TV:n tuotannon kehittämisessä. Tukemalla nimenomaan media-alan kokonaiskonseptin kehittämistä pyrimme myös luomaan houkuttelevan ympäristön TV-tuotantoon, jonka lopputavoitteena on työpaikkojen luominen. Åbo Akademin MediaCity Vaasassa on jo nyt merkittävä tekijä TV-ohjelmien tuotannossa, kun myös ulkomaiset TV-yhtiöt hyödyntävät MediaCityn osaamista ja tuotantovalmiutta. Suurehkot tuotannot voivat jo nyt työllistää n. 40 henkeä, joista osa on yrittäjiä, jotka välillä hyödyntävät osaamistaan muualla.

Koulutus- ja tutkimusalalla Vaasanseudun aluekeskusohjelma on suunnitellusti toiminut Vaasan korkeakoulukonsortion osarahoittajana. Konsortio perusti vuonna 2003 yhdeksän työryhmää. Työryhmien työ on vuoden 2004 aikana vakiintunut ja tuottanut tulosta ennen kaikkea korkeakouluyksikköjen yhteisten koulutustilaisuuksien ja -tapahtumien muodossa. Yhteisesti järjestettyjen koulutustilaisuuksien ansiosta on säästetty resursseja, joita on voitu hyödyntää järjestämällä sellaisiakin koulutustilaisuuksia, joihin korkeakouluilla ei yksin olisi ollut varaa. Korkeakoulukonsortion suunnittelija on myös luonut, ylläpitänyt ja päivittänyt korkeakoulukonsortion verkkosivuja. Suunnittelija on myös avustanut työryhmien toiminnassa.

Vaasa Science Parkin kehittämistyö on ollut aluekeskusohjelman ja korkeakoulukonsortion yhteinen hanke. Hanke on toteutettu tekniikan tohtori Ilkka Raatikaisen tekemänä selvityksenä, jossa esitetään Vaasa Science Parkin toteuttamista Palosaaren sillan molemmin puolin, eli Vaasan Yliopiston ja Åbo Akademin Vaasan yksikön alueelle. Hanke toteutettaisiin suunnitelman mukaan osittain uudisrakentamisen avulla, tarvittavien kaavamuutosten jälkeen.

Tulevaisuusklubitoiminnan kehittämisestä on solmittu sopimus ulkopuolisen päämiehen kanssa, eli Levón-instituutin kanssa. Hanke viedään päätökseen, vuodenvaihteen jälkeen, hieman aikataulusta jäljessä.

Hyvinvointipuolella toiminta on keskittynyt kahteen hankkeeseen, seudullisen palvelustrate-gian laadintaan ja hankintarenkaan kehittämiseen. Vapaaehtoisella pohjalla toimiva hankintarengas on jatkanut toimintaansa Vaasan kaupungin hankintayksikön vetämänä.

Osallistuminen yhteisiin kilpailutuksiin on selvästi lisääntynyt vuoden 2004 aikana, samoin Vaasan kaupungin sopimuksiin liittyminen. Varsinaisia säästöarvioita ei ole tehty, mutta lisääntyvä osallistuminen toimintaan kielii sen tuloksellisuudesta. Osa hyödystä on saavutettu virkamiesten säästettynä ajankäyttönä. On myös järjestetty viisi yhteistä koulutustilaisuutta, josta laajin oli 3.11. järjestetty hankinta-asioiden seutuyhteistyöseminaari, johon saapui 57 osallistujaa Vaasan seudun kunnista.

Hyvinvoinnin saralla laajin hanke, seudullinen palvelustrategiatyö, on suurten ja hieman risti-riitaisten odotusten takia vaatinut huolellista valmistautumista. Seudullinen palvelustrategia-työ kattaa tehtyjen päätösten mukaan lähes kaikki kunnalliset toiminnot. Tavoitteeksi on asetettu yhteiskunnallisten trendien vaikutusten arvioiminen tulevaan palvelutarpeeseen nähden ja palvelujen laadun arviointikriteerien yhteinen kehittäminen ja hyödyntäminen. Aikajänne on vuoteen 2015 saakka. Seudullisen palvelustrategian B-osassa otetaan kantaa palvelujen järjestämistapaan tulevaisuudessa. Lähtökohtana on seutustrategia, jossa tavoitteeksi on asetettu lisääntyvä seudullinen yhteistyö palvelujen järjestämisessä, kunnallista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Tämä voidaan toteuttaa kuntalain mukaisena yhteistyönä, yhteisenä ostopalveluna tai palvelusetelijärjestelmää hyödyntäen.

Kaikki VASEKin omistajakunnat, myös Närpiö ja Kristiinankaupunki, osallistuvat hankkeeseen. Hankkeen osalta on syksyllä järjestetty tarjouskilpailu, jossa myös annettiin tarjouksia jättäville konsulteille mahdollisuus hyödyntää omaa ammattitaitoaan ideoimalla strategiatyöprosessia ja loppuraportin rakennetta. Arviointikriteereiksi ilmoitettiin mainitussa järjestyksessä; laatu, vaikuttavuus, toimitusvarmuus ja hinta. Tarjouskilpailun voittajaksi selviytyi Yritystaito Oy ja työ käynnistettiin joulukuussa 2004, johtoryhmän ensimmäisellä kokouksella. Aikataulun mukaan strategia valmistuu huhtikuun loppuun mennessä vuonna 2006.

Seudullinen palvelustrategiatyö on koettu niin tärkeäksi, että muutama muu hanke on sen takia kokonaan pyyhitty pois aluekeskusohjelman toimintavuoden talousarviosta. Näiden hankkeiden poistaminen perustui suurimmaksi osaksi myös siihen, että hankesuunnitelmaa ei ollut tai se ei ollut riittävän hyvälaatuinen.

Vaasassa 27.12. 2004

Vaasanseudun Kehitys Oy:n puolesta:

Pekka Haapanen   Jan-Erik Helenelund
toimitusjohtaja    kehittämispäällikkö