Vaasan alueen yritysten yhteistyössä alku suuremmalle logistiikkamuutokselle

FREJAn toimitusjohtaja Matti Urmas

Muutoksen tuulet koskien vihreän logistiikan arvottamisen kasvua ovat olleet ilmassa jo pitkään. Vaasassa sekä kustannus- että ympäristöhyötyjen saavuttaminen on mahdollista talousalueen yritysten yhteistyöllä. Tulokset voidaan nyt nähdä konkreettisesti. Tämä yhteistyö saattaa olla alku jopa suuremmalle logistiikkamuutokselle, josta hyötyvät kaikki alueet, joilta kuljetetaan tavaraa Eurooppaan Pohjanlahden kautta.

– Seutu on jo pitkään tehnyt töitä kestävien kuljetusratkaisujen eteen, ja tästä esimerkkinä on poikkeuksellisesta maailmantilanteesta huolimatta luotu logistiikkaketju merireitille Vaasa–Uumaja–Kiel, mikä on ilahduttava asia, toteaa Riitta Björkenheim, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin logistiikka-asiantuntija.

Mukana tämän uuden liikenneyhteyden kehittämisessä ovat olleet muun muassa Wärtsilä, rahtia Vaasan ja Uumajan välillä kuljettava Wasaline sekä huolitsija FREJA transport & logistics, joka hyödyntää kansainvälisiä verkostojaan trailerikuljetuksissa.

Todellinen vaihtoehto sekä kustannus- että kestävyysnäkökulmasta

Logistiikka-ala on viimeisen parin vuoden aikana kohdannut haasteita, koska tavaravirtoja on jouduttu sekä koronan että varustamoista johtuvien syiden vuoksi uudelleenohjaamaan etenkin merikuljetuksissa. FREJAn toimitusjohtaja Matti Urmaksen mukaan uusi reitti Vaasasta Pohjois-Saksaan on erittäin hyvä ja tehokas vaihtoehto kaikille yrityksille Pohjanmaan talousalueella, vaikka tavaravirtojen uudelleenohjaaminen vie tietenkin oman aikansa.

– Johtotähtenä on ollut, että Keski-Euroopasta saadaan tavara suoraan Vaasan satamaan. Tällä ratkaisumallilla kuljetusketjua pystytään optimoimaan tavaran käsittelyn osalta, mikä vaikuttaa sekä tuonnin että viennin tavaravirtoihin. Tuonnin osalta tavara saadaan mahdollisimman lähelle loppuasiakasta ja viennin näkökulmasta laivattua suoraan Vaasan satamasta Eurooppaan. Vaasan alueella tälle on selkeä tarve, Urmas kertoo.

Wärtsilässä nähdään, että tuoreen yhteyden säilyminen Kieliin on erittäin tärkeää.

Mikael Lindberg, Wärtsilän logistiikasta vastaava kehitysjohtaja, toivoo, että hyvien kokemusten perusteella muutkin yritykset huomaisivat saman reitin edut ja ryhtyisivät hyödyntämään sitä Wärtsilän tapaan.

Vihreisiin kuljetuskäytäntöihin on kiinnitetty huomiota Wärtsilän sitouduttua operaatioissaan hiilineutraaliuuteen vuoteen 2030 mennessä.

– Tämäkin reitti on osa sitä matkaa tavoitteeseen. Merikuljetukset ovat ympäristöystävällisin vaihtoehto ja päästöt vähenevät sitä enemmän, mitä lyhyempiä matkoja tai mitä kuljetustehokkaammin tavaraa kuljetetaan. Vihreät arvot ja optimointi tulee pitää mielessä koko ajan, kun kehittää jotain uutta. Kyllä tämä on kaikkien haaste, johon pitäisi tarttua ja tulla mukaan. Jos on vähänkin kansainvälisempi yritys ja myy ulkomaille ja isommille yrityksille, niin hekin kiinnittävät huomiota vihreisiin arvoihin, Lindberg toteaa.

– Käytännössä rahalliset kustannukset ovat samat. Se, mitä hyödymme, ovat säästöt päästöissä. Sekin on mielestäni säästö siinä missä muutkin.

Myös Wasaline vahvistaa saman.

–  Tänä päivänä teollisuudelle merkitsee paljon se, että hiilijalanjälkeä saadaan pienemmäksi. Etenkin viimeisen vuoden aikana on tapahtunut paljon asioita. Varsinkin suurissa yhtiössä on todettu, että tämän vuosikymmenen isoin kysymys tulee olemaan se, miten saadaan päästöjä alemmaksi, toteaa Wasalinen rahtijohtaja Tony Ehrs.

Wasalinen rahtijohtaja Tony Ehrs

Potentiaalia löytyy

Wasalinen rahtimäärät ovat kasvaneet lähtöjen määrän lisäännyttyä, mikä vähentää odotusaikoja satamassa. Asiakkaille pystytään myös tarjoamaan kapasiteettia ympäri vuoden. Lisäksi uusi laiva pystyy kuljettamaan erikoiskuljetuksia sekä vaarallisia aineita. Ehrs muistuttaa, että Merenkurkun kohdalta merimatka taitetaan parhaimmillaan kolmessa ja puolessa tunnissa, mikä on selkeä etu verrattuna etelän päivälähtöihin.

Ehrsin mukaan Vaasa ja Uumaja ovat siinä onnellisessa asemassa, että molempiin satamiin kulkee raideyhteys. Tavara saadaan eteenpäin ilman kuljettajaa kummallakin puolella Merenkurkkua, mikä on tulevaisuudessa vahvuus, kun kuljettajien määrät ennusteiden mukaan vähenevät.

Ehrs huomauttaa, että yritysten näkökulmasta merireitillä Vaasasta manner-Eurooppaan on paljon potentiaalia, koska lähtöjen lisääminen Kielin ja Uumajan välillä voi hyvinkin toteutua, jos vain kiinnostusta löytyy tarpeeksi, jotta kapasiteettia kannattaa lisätä. Kielin sijainti on maantieteellisesti hyvä sekä ajatellen kuljetuksia mantereelta pohjoiseen ja toisinpäin.

Yhdessä kohti kestävää ja optimoitua logistiikkaketjua

Wärtsilän Lindberg pitää yritysten ekosysteemiä oleellisena asiana kansainvälisen yrityksen sitoutumiselle Vaasaan.

– On hyvä nähdä, että Vaasan kaupunki tekee kaikkensa sen eteen, että meillä on mahdollisuus toimia tällä alueella hyvin. Esimerkiksi GigaVaasa-hankkeen toimintaympäristön luominen auttaa paitsi Vaasan sataman, koko Vaasan talousalueen kehittämistä.

Urmas kokee tärkeänä, että talousalue toimisi nyt aktiivisesti yhdessä.

– Säännöllisen laivaliikenteen säilyminen Keski-Euroopasta suoraan Vaasan satamaan edellyttää vahvaa yhteistoimintaa; kukaan ei pysty sitä tekemään yksinään, ei yksittäinen asiakas, ei huolitsija, eikä myöskään varustamo, sanoo Urmas.

Kaikki osapuolet toteavat, että Vaasan sataman kautta laivaaminen on todellinen vaihtoehto paitsi Vaasan talousalueen yrityksille, myös laajemmalle alueelle. Talousalue kannattaa nähdä maantieteellisesti aika isona. Lindberg kertoo esimerkkinä, että trailerin tullessa Vaasaan, sama traileri lähtee Eurooppaan takaisin Pietarsaaresta. Siten trailerin tai kontin siirto satamaan lyhenee tällä konseptilla merkittävästi. Reititys palvelee toisin sanoen isoa maantieteellistä aluetta Suomessa.

– Pohjanmaalla on aina ollut sellainen periaate, että suositaan paikallista ja tehdään yhteistyötä. Sen takia on erittäin hienoa, että yhteistyö Wärtsilän kanssa on saatu käyntiin ja uskon, että alueella on vielä enemmänkin potentiaalia, summaa Ehrs.

Yhteistyössä saattaa siis olla alku suuremmallekin logistiikkamuutokselle, joka koskee laajempaa aluetta.