Rakennusalan haasteita ratkotaan Hiukkavaaran pilottialueella

VASEK järjesti Kestävä rakentaminen -hankkeen puitteissa opintomatkan Oulun Hiukkavaaraan 4.-5.9.2014. Hiukkavaara on ennen toiminut puolustusvoimien koulutusalueena, mutta Oulun kaupungin ostettua alueen sinne alettiin suunnitella uusiutuvan energian pilottialuetta.

Matkalla Ouluun viidentoista hengen matkaseurue pysähtyi kahdessa kohteessa. Ensimmäisenä1920-luvulla rakennettu Spikasin mylly Kruunupyyssä, jossa jauhojen jauhaminen loppui 1960-luvulla. EU-hankkeen ansiosta mylly on saatu kunnostettua ja nykyään se toimii uusiutuvan energian ideapajana. Toisena kohteena oli Raahessa sijaitseva 630 hehtaarin suuruinen Ruukin terästehdasalue, missä valmistetuista terästuotteista suurin osa menee kotimaisille markkinoille. Tehtaan vuosina 2009–2010 uusitut masuunit kuuluvat Euroopan energiatehokkaimpien joukkoon. Ruukki Oy on yhdistynyt ruotsalaisen yrityksen SSAB:n kanssa, ja koko yrityksen nimeksi tulee syyskuun aikana SSAB.

Opintomatkan osallistujat Ruukin tehdasalueella asianmukaisissa varusteissa.

Ouluun saavuttuamme tapasimme Oulun rakennusvalvonnassa työskentelevän Pekka Seppälän joka kertoi Hiukkavaaran alueella olevasta pilottialueesta. Pilottialue antaa erilaisille yrityksille oivan mahdollisuuden testata tulevaisuuden ratkaisuja, sillä alueella ei ole kaukolämpöä. Tontit jaettiin yrityksille sillä ehdolla, että he toteuttavat tontillaan rakennuksen, jossa lämpöhäviö ja E-luku on vähintään 30 prosenttia nykyisten rakennusmääräysten vähimmäistasosta. Mitä korkeampi yrityksen lupaama säästöluku oli, sitä parempi mahdollisuus heillä oli saada tontti alueelta. Seppälän mukaan yritykset innostuivat, kaikki tontit menivät kaupan ja nyt pilottialueelle on rakentumassa noin 10 000 m2 verran sekä omakoti- että rivitaloja. TEKES toimii hankkeen osarahoittajana, mutta suurimmat riskit ovat yrityksillä.

Kolme selkeää haastetta

Seppälä näkee rakennusalalla kolme haastetta, joita yritetään ratkoa Hiukkavaaran pilottialueella. Ne ovat kosteudenhallinta, energiasuunnittelun osaaminen sekä automaatio- ja säätötekniikan toimiminen kokonaisuutena - eli se, että rakennus hyödyntää oikeaa energialähdettä oikeaan aikaan. Alueelle rakennetaan muun muassa korttelikohtainen yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto puuhakkeella, 40 m2 suuruisilla aurinkopaneeleilla varustettu talo sekä maalämpö-hybriditalo vesitakalla.
- Tällä pilottialueella yritämme löytää parhaat rakennuskohtaiset säädökset. Kehitys ei kuitenkaan jää tähän, vaan seuraavaksi toivon, että pystymme kehittämään kokonaisen alueen, jonka energiakulutusta ja säädöksiä pystymme tarkkailemaan, Seppälä maalailee.

Oulun rakennusvalvonnassa työskentelevä Pekka Seppälä (oikealla) esitteli Hiukkavaaran pilottialuetta.

Seuraavana päivänä pääsimme tutustumaan Hiukkavaaran pilottialueeseen. Seppälän asiantuntemus ja palava halu jakaa tietoa ja kehittää asioita tarttuu opintomatkan osallistujiin.

- Olen erittäin vaikuttunut roolista, jonka Oulun rakennusvalvonta on ottanut. He pitävät selvästi huolta siitä, että kehitys menee oikeaan suuntaan. On hienoa, että he antavat yrityksille paikan, jossa nämä voivat toteuttaa uusia ideoita, sanoo talotekniikkayritys Aveconin toimialajohtaja Michael Jungell.

Simons Elementin toimitusjohtaja Pia Simons on samoilla linjoilla.
- Hienoa, että Oulun rakennusvalvonta on mukana alusta asti vaikuttamassa rakentajien päätöksiin. Myös se, miten Hiukkavaaran tontit jaettiin, oli mielenkiintoista. Toivottavasti alueelle rakennettuja taloja seurataan jatkossa, niin saataisiin tutkittua, miksi jotkut talot ovat energiatehokkaampia kuin toiset.

Osa pilottialueen taloista on jo valmiita.

Workshopista ideoita kaupunkien välisen yhteistyön rakentamiseen

Hiukkavaarakierroksen jälkeen tapasimme Oulun Centre of Environment and Energy, CEE:n edustajia Oulun yliopiston 1960-luvun suojellussa miljöössä. Sekä Oulussa että Vaasassa on meneillään monia eri hankkeita ja erilaista kehitystyötä. On aika saada kaupunkien osaamisalueet kohtaamaan ja synnyttää uusia yhteistyökuvioita workshopin avulla.
- Workshop antoi yllättävän paljon. Vaasan ja Oulun tutkimus ja osaaminen täydentävät toisiaan. Siksipä näen, että meillä on hämmästyttävän paljon yhteistyömahdollisuuksia, joihin pitää vain tarttua, opintomatkan järjestelyistä vastannut projektipäällikkö Mauritz Knuts toteaa ja jatkaa:
- Suunnittelemme Vaasaan yhtenä INKA-hankkeen toimenpiteenä energiatehokasta asuinaluetta. Oulusta saamme varmasti paljon ideoita alueen toteutukseen.

Kotimatkalla bussi pysähtyi vielä Kempeleen ekokylässä. Omavarainen kylä koostuu kymmenestä noin 200 m2 omakotitalosta, jotka saavat lämmön ja sähkön puuhakkeella toimivasta puukaasulaitoksesta. Puukaasulaitosten valmistaja Volter Oy perustettiin 2008 ja yhtiö toimittaa puukaasulaitoksia muun muassa maatiloille ja kouluille. Ensimmäinen toimitus ulkomaille tehtiin maitotilalle Isoon Britanniaan.