Kevytyrittäjyys vaihtoehtona – mitä se on ja kannattaako kevytyrittäjäksi ryhtyä?
Kevytyrittäjyys on Suomessa vakiintunut tapa tehdä työtä ja myydä omaa osaamista ilman perinteisen yrityksen perustamista. Kevytyrittäjä voi laskuttaa asiakkaitaan valitsemansa palveluntarjoajan kautta ja keskittyä omaan työhönsä ilman kirjanpidon ja hallinnon tuomaa byrokratiaa. Siksi kevytyrittäjyys kiinnostaa erityisesti freelancereita, asiantuntijoita, sivutoimisia tekijöitä sekä muita yrittäjyyttä harkitsevia.
– Helppoudestaan huolimatta kevytyrittäjyys on yrittäjämäistä toimintaa, jossa vastuu omasta työstä, hinnoittelusta ja kannattavuudesta on tekijällä itsellään. Siksi kevytyrittäjäksi ryhtymistä kannattaa miettiä ja suunnitella huolellisesti, aivan kuten muutoinkin yritystoiminnan aloittamista, yritysneuvoja Tuija Räihä-Pundars muistuttaa.
Mitä kevytyrittäjyys käytännössä tarkoittaa?
Suomessa kevytyrittäjyys voi tarkoittaa kahta eri mallia, jotka eroavat toisistaan merkittävästi.
Yleisimmässä mallissa kevytyrittäjä käyttää markkinoilla olevaa laskutuspalvelua ilman omaa y-tunnusta. Tällöin palvelu laskuttaa asiakasta ja maksaa työn tekijälle eli kevytyrittäjälle palkan. Kevytyrittäjä ei siis ole juridisesti yrittäjä, vaan toimeksiantosuhteessa toimiva työn suorittaja.
Toinen malli on y-tunnuksellinen kevytyrittäjyys, jota tarjoavat esimerkiksi pankit tai laskutuspalvelut. Tässä mallissa henkilölle perustetaan oma toiminimi ja y-tunnus, mutta palvelu hoitaa kirjanpidon, laskutuksen ja osan veroasioista. Kevytyrittäjä on tällöin juridisesti yrittäjä ja tulot verotetaan yritystulona, vaikka hallinto onkin ulkoistettu.
– Näiden mallien eroavaisuudet vaikuttavat suoraan verotukseen, kuluvähennyksiin, sosiaaliturvaan ja vastuisiin, joten valinta ei ole pelkkä tekninen yksityiskohta, Räihä-Pundars painottaa.
Y-tunnuksellinen kevytyrittäjä voi vähentää yritystoiminnan kuluja, mutta hänelle syntyy myös yrittäjän velvoitteita, kuten mahdollinen YEL-eläkevakuutus. Laskutuspalvelussa taas hallinnollinen vastuu on kevyempi, mutta vähennysmahdollisuudet ja yrittäjän asema ovat rajatummat.
– Kevytyrittäjyyttä harkitsevan kannattaa ymmärtää, että pankin tai laskutuspalvelun tarjoama palvelu ilman y-tunnusta ei ole yrittäjyyttä, vaan ennemmin palkkatuloa ilman palkansaajan etuuksia, kuten lomakertymiä. Jos taas käyttää laskutuspalvelua y-tunnuksella, silloin on yrittäjä ja myös yrittäjän velvollisuudet astuvat voimaan, Räihä-Pundars kertoo.
Kevyt aloittaa – mutta suunnittelu on silti tärkeää
Kevytyrittäjyys nähdään usein riskittömänä tapana kokeilla yrittäjyyttä, ja se onkin monelle luonteva ensimmäinen askel. Uusyrityskeskus Startiassa kuitenkin korostetaan, että kevytyrittäjyys ei poista yrittäjämäisen toiminnan perusasioita.
– Toiminnan kannattavuus, hinnoittelu, asiakkaiden hankinta ja kulujen ymmärtäminen ovat yhtä tärkeitä kuin varsinaisessa yrityksessä. Kevytyrittäjäksikään ei kannata lähteä ilman suunnitelmaa, vaikka aloittaminen on teknisesti helppoa, Räihä-Pundars toteaa.
– Kevytyrittäjän käyttämät palvelut ja laskutuspalvelut ovat liiketoimintaa, joten niiden kustannukset, ehdot ja vaikutukset omaan talouteen on syytä selvittää etukäteen. Samalla kannattaa arvioida, onko laskutuspalvelun kautta toimiminen oikea ratkaisu vai olisiko yrityksen perustaminen järkevämpää. Näitä asioita on hyvä pohtia yhdessä yritysneuvojan kanssa.
Milloin kevytyrittäjyys sopii parhaiten?
Kevytyrittäjyys sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa toiminta on vielä pientä, sivutoimista tai kokeilevaa. Monet freelancerit, kouluttajat, luovan alan tekijät ja asiantuntijat aloittavat kevytyrittäjinä, koska malli mahdollistaa työn myymisen ilman yrityksen perustamisen kynnystä.
Se toimii myös silloin, kun halutaan testata liikeideaa tai rakentaa asiakaskuntaa ennen varsinaista yritystoimintaa.
– Kevytyrittäjyys voi olla luonteva ratkaisu myös silloin, kun työ on projektiluonteista tai satunnaista. Tällöin laskutuspalvelu tarjoaa helpon tavan laskuttaa ilman yrittäjän hallinnollista vastuuta. Kun toiminta muuttuu säännöllisemmäksi ja tulot kasvavat, moni siirtyy toiminimiyrittäjäksi, Räihä-Pundars kertoo.
Milloin oma yritys on parempi vaihtoehto?
Kevytyrittäjyys ei ole tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi kaikissa tilanteissa. Kun toiminta kasvaa, liikevaihto nousee tai yritysbrändi alkaa muodostua keskeiseksi, oma toiminimi tai osakeyhtiö on usein selkeämpi ja taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto.
Sama koskee tilanteita, joissa toiminta vaatii investointeja, työntekijöitä tai laajempaa liiketoimintaa.
Yritysneuvonnassa korostetaan, että kevytyrittäjyys voi olla hyvä ponnahduslauta yrittäjyyteen, mutta yritysmuodon arviointi kannattaa tehdä ajoissa. Muuten yrittäjä voi menettää esimerkiksi tukimahdollisuuksia tai maksaa palvelumaksuja tilanteessa, jossa oma yritys olisi jo edullisempi.
– Lisäksi kannattaa tarkistaa, miten kevytyrittäjyys vaikuttaa etuuksiin ja mahdolliseen starttirahaan, jos yrittäjyys myöhemmin muuttuu päätoimiseksi, Räihä-Pundars päättää.