Uusi sairaalarakennus – allianssirakentamisen innovatiivinen ja kestävä tulos

Vaasan keskussairaalan uusi H-rakennus on valmis. Se on ensimmäinen rakennusprojekti Pohjanmaalla, joka toteutuu allianssimuodossa. Allianssin kaikki toimijat ovat istuneet saman pöydän ääressä – tilaajat, suunnittelijat ja rakentajat – mikä mahdollistaa nopeamman aikataulun, uusien teknologisten ratkaisujen toteuttamisen ja enemmän vastinetta rahalle.

Älykäs sairaalarakennus, jolla on kustannustehokas elinkaari, valmius hyödyntää tulevaisuuden teknologiaa ja jossa on toteutettu kestäviä ja innovatiivisia ratkaisuja, joiden tavoitteena on säästää sekä ympäristöä että energiaa tinkimättä kuitenkaan potilasturvallisuudesta ja toiminnallisuudesta. Suunnilleen näin voisi kuvata Vaasan keskussairaalan uutta H-rakennusta, joka on nyt valmis.

Rakennus koostuu kymmenestä kerroksesta, yhteensä 37 000 neliötä. Näissä tiloissa tullaan tarjoamaan avohoitopalveluja kolmessa kerroksessa, vuodeosastot toimivat viidessä kerroksessa ja psykiatriset palvelut kahdessa kerroksessa. Lisäksi tarjolla on tiloja yksityisille palvelutuottajille —asiakasapteekille, kioskiliiketoiminnalle sekä kahvilalle ja ravintolalle.

Valtavan rakennushankkeen on toteuttanut Bothnia High 5 -hankeallianssi, jossa Vaasan keskussairaalan lisäksi mukana ovat myös Arkkitehdit Kontukoski Oy, Granlund Pohjanmaa Oy, Raami Arkkitehdit Oy, Ramboll ja YIT. Hanke on ensimmäinen allianssimallilla Pohjanmaalla toteutuva kohde, joka YIT:n projektipäällikkö Markus Kaustisen ja Pohjanmaan hyvinvointialueen teknisen johtajan ja allianssin johtoryhmän jäsenen Ulf Stenbackan mukaan on tuottanut säästöjä sekä puhtaasti kustannuksilla että ajankäytöllä mitattuna.

– Uskallan sanoa, että se on vauhdittanut hanketta kokonaisella vuodella, Kaustinen sanoo.

Allianssin projektipäällikkö Markus Kaustinen YIT:stä ja Pohjanmaan hyvinvointialueen tekninen johtaja Ulf Stenbacka juttelemassa VASEKin projektipäällikkö Mauritz Knutsin (keskellä) kanssa.

Allianssimalli valittiin, koska kyse oli niin suuresta projektista, jossa ei alun perinkään ollut tarkkaa kuvaa tarvittavasta ratkaisusta.

– Oli erittäin hyvä ratkaisu, että meillä oli alusta alkaen mukanamme myös rakentajat työpöydän ääressä ja pystyimme huomioimaan kaikenlaiset näkökohdat jo suunnitteluvaiheessa, Stenbacka jatkaa. Kaikki muutokset on tehty jo työpöydällä eikä vasta rakennusvaiheessa. Paperittomassa projektissa työskentelimme paperien asemesta niin kutsuttujen BIM-mallien parissa.

BIM, rakennustietojen mallinnus, on älykäs malli pilvialustalla, joka integroi jäsenneltyä tietoa eri toimialoilta rakennuksen digitaalisen mallin luomiseksi. Tietomalli kattaa kaikki rakennusosat ja talotekniikkajärjestelmät sekä näiden kannalta olennaiset tuotetiedot.

– Informaatiomallia, kuten me sitä kutsumme, on käytetty rakennustyömaalla innovatiivisella tavalla, Stenbacka sanoo.

Erityisesti työnjohtajat ja asentajat ovat käyttäneet sitä jatkuvasti rakennustyömaalla. Siitä on paljon hyötyä sekä suunnittelussa että rakentamisessa, mikä on tärkeää, kun molemmat vaiheet ovat olleet käynnissä yhtä aikaa.

– Malli ehkäisee rakennusvirheitä ja sen ansiosta olemme säästäneet satoja tuhansia euroja pelkästään paperinkulutuksessa.

Kestävyysnäkökohdat olivat keskusteluissa mukana alusta alkaen, ja allianssi on pyrkinyt innovatiivisiin ja kestäviin ratkaisuihin kuitenkaan tinkimättä potilasturvallisuudesta.

– Sairaalan rakentamisessa käyttötarpeet ovat tietysti tärkeimpiä, Kaustinen sanoo. Joustavuuteen olemme panostaneet merkittävästi myös vanhemmista sairaalarakennuksista saatujen kokemusten perusteella. Tiloja voidaan helposti mukauttaa muuttuvien tarpeiden mukaan.

Potilasturvallisuuden ja turvallisuuden lisäksi myös kestävyysajattelu on ollut keskiössä koko projektin ajan. Rakennuksen katolla on aurinkopaneeleja yhteensä 75 kWp verran, ja erilaisia innovatiivisia ratkaisuja on käytetty sekä energiansäästön että pienemmän ilmastojalanjäljen aikaansaamiseksi.

Uusi kiinteistönvalvontajärjestelmä ohjaa toimintoja, kuten valaistusta, palohälyttimiä ja sprinklereitä, jäähdytystä ja niin edelleen. Jopa alueen vanhemmat rakennukset voidaan liittää mukaan samaan järjestelmään.

Talo on kytketty kaukolämpöverkkoon, mutta sillä on oma jäähdytysjärjestelmänsä. Energiatehokkaat ikkunat yhdistettynä katon jäähdytyspaneeleihin luovat parhaan mahdollisen sisäilman ja ulkokatolle on asennettu aurinkopaneeleja.

– Olemme asettaneet tavoitteita energiankulutukselle ja sitä seurataan viiden vuoden ajan, Stenbacka sanoo. Kaikki ratkaisut on valittu huolella ja olemme onnistuneet luomaan parhaat mahdolliset kompromissit.

VASEKin projektipäällikkö Mauritz Knuts on seurannut projektia läheltä ja suurella mielenkiinnolla.

– Se on valtava ja vaikuttava yhteistyöprojekti ja samalla malli rakennusalalle uusien ratkaisujen ja kestävyyden kannalta, hän päättää.

• Lue myös: Teknologiatalo näyttää uusia mahdollisuuksia rakennusalalle

Teksti ja kuvat: Anna Sand / BySand
Suomennos: VASEK

Rakennusalalla on edessään valtava haaste vihreän ja kestävän muutoksen myötä, jota nyt tarvitaan kaikilla toimialoilla. Rakennusalan toimijoiden prosessin tukemiseksi VASEK toteuttaa kehittämishankkeen ”Rakennusalan kestävä tulevaisuus Vaasan seudulla” 1.1.2022–30.6.2023.

Hankkeen tavoitteena on nostaa kaikkien alan toimijoiden tiedon ja tuntemuksen sekä motivaation ja osaamisen tasoa, jotta saavutettaisiin tavoite hiilineutraalisuudesta pitkällä aikavälillä. Hanke on suunnattu rakennusalan yrityksille, kunnille ja oppilaitoksille, joilla on alan koulutusohjelmia.