Matalaenergiatalo osattiin rakentaa jo 1990-luvulla

Joukko rakennusalan ammattilaisia osallistui VASEKin järjestämälle opintomatkalle Pietarsaareen 19.2.2015. Opintomatkan teema oli uusiutuvaa energiaa rakennuksissa. Päivän pääkohde oli IEA5 Aurinkotalo, Pietarsaaressa 1994 järjestetyille asuntomessuille toteutettu talo, joka oli osa IEA:n (International Energy Agency) 14 maassa käynnissä ollutta projektia Solar Heating and Cooling.

Käyntiä Aurinkotalossa pohjusti suunnittelutoimisto Aveconin toimialajohtaja Michael Jungell, joka senaikaisen insinööritoimisto M. Jungellin johdossa oli tehnyt talon LVI-suunnittelun. Jungell sai kuulijoiden herpaantumattoman mielenkiinnon esitellessään Aurinkotalon suunnitelmia ja kertoessaan toteutuneista energian kulutuksen arvoista: talo kulutti valmistuessaan ostoenergiaa noin 20 prosenttia vastaavan normipientalon energiakulutuksesta.

Sven-Olof Rönnqvist selittää vierailijoille Aurinkotalon ominaisuuksia.

Matka jatkui Aurinkotalolle, jossa hankkeen rakennuttajan Ab Alf Slussnäs Oy:n alkuperäinen projektipäällikkö ja talon omistaja Sven-Olof Rönnqvist esitteli talon toimintaa ja tekniikkaa.
– Tämä on kuin yksi tänä päivänä rakennettavista taloista, niin lähellä nollaenergiataloa kuin 1990-luvulla osattiin rakentaa.

Aurinkotalon lämmitysjärjestelmän sydän on kolmen kuution suuruinen, noin neljä metriä korkea lämminvesivaraaja keskellä taloa. Sen lataa joko 6 kW:n maalämpöpumppu, jonka lämmönkeruuputkisto on kaivettu tontilla noin metrin syvyyteen, tai katolla olevat neljä aurinkokerääjää. Lämmitettävää tilaa talossa on yhteensä 270 m2. Lämmönjakojärjestelmä toimii vesilattialämmityksellä, ja jokaisessa huoneessa on termostaatti. Lisäksi keittiötuulettimella on oma ilmastointiaggregaatti. Sähkön tuottamiseen katolla on 45 sähköä tuottavaa aurinkopaneelia, joista saatava maksimiteho on 2kW.

Talo tuntuu ja tuoksuu nenään terveeltä. Talon hiljaisuus johtuu paitsi hyvästä erityksestä ja paksuista seinistä myös talon tiiviydestä: talon vaippaan on tehty vain kaksi läpivientiä, ja kaikki rakennusosien liitokset on huolella tiivistetty. Kaikki tekniikka on talon sisäpuolella. Putket ja kaapelit on koottu niin, ettei seinäpintojakaan jouduttu rikkomaan asennuksen yhteydessä.

– Kaikki alkuperäiset talotekniikkalaitteet on vaihdettu uusiin tekniikan kehittyessä, jatkoi Rönnqvist.  – Jos rakentaisin talon nyt, tekisin sen muutoin aivan samalla lailla mutta lisäisin lämmitysjärjestelmään jäähdytyksen, maakeräimien kautta.

Mauritz Knuts ja Sven-Olof Rönnqvist Aurinkotalon "pannuhuoneessa".

Mahdollisuuksia on monia

Matkassa mukana oli myös Aurinkotalon suunnitellut arkkitehti Andreas Waltermann, joka toimii Vaasan ammattikorkeakoulussa lehtorina. Waltermann kertoi saaneensa talon suunnittelun ohjenuoriksi, että talon katto tulee olla 45 asteen kulmassa ja että omistajat halusivat siihen tiettyjä piirteitä eräästä Vaasassa sijaitsevasta talosta.
– Aivan alusta alkaen mukana oli Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT, jonka mukaan teknologia olisi tässä hankkeessa tärkeintä, talolla ei sinänsä olisi erityisemmin merkitystä. Tiiveyden vaatimus oli silti oleellinen.

Taloon erinomaiseen kuntoon silminnähden tyytyväinen Waltermann kertoi käyneensä talossa viimeksi asuntomessuilla 1994. Kahdenkymmenen vuoden aikana hän on vain ajanut sen ohi muutamia kertoja, ja käynti talossa vuonna 2015 onkin positiivinen kokemus.
– Rakennusala kehittyy varsin hitaasti – tämä talohan on juuri sellainen kuin tällä hetkellä rakennettavat talot. Aurinkopaneelit ovat toki nykyään tehokkaampia mutta muutoin tekniikka oli olemassa jo vuonna 1994. Rakenteet ovat kestäneet jopa paremmin kuin mitä suunniteltiin, mihin tiiviydellä on varmasti osansa.

Aurinkotalon reaaliaikaista kiinteistöseurantaa opintopäivään osallistujat saivat seurata Fidelix-rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Lisäksi Sven-Olof Rönnqvist näytti muiden kiinteistöjen seurantajärjestelmiä keskustelun pohjaksi, ja sai omalla innostuneisuudellaan kuulijat pohtimaan eri mahdollisuuksia lämmitysjärjestelmien toteuttamiseksi.

Pilottiprojektit tärkeitä

Päivän aikana tutustuimme lisäksi Euroopan johtavaan radiaattorivalmistajaan Rettig Värme Oy:hyn. Markkinointipäällikkö Mia Högkvist kertoi yhtiön tarjoamista lämmitysratkaisuista yhtiön palvelulupauksen ”oikea lämpö oikeaan paikkaan” mukaan. Tutkimusten mukaan radiaattorit ovat 15 % tehokkaampia kuin lattialämpö, ja pohdimmekin yhdessä radiaattoreiden ja lattialämmön ominaisuuksia ja eroja.

Ohjelmassa oli myös käynti geoenergian kokonaisratkaisuja tuottavaan Rototec Oy:hyn. Rototec osti pietarsaarelaisyritys Geo Drill Oy:n vuonna 2014 ja on tänä päivänä alan markkinajohtaja. Meille yrityksen toimintaa ja käyttämää tekniikkaa esitteli myyntipäällikkö Jonas Fagerholm. Maalämmön hyväksikäytössä kiinteistöjen lämmitystarpeisiin maahan porataan 100–250 metrin syvyisiä reikiä, maaperän koostumuksesta riippuen. – Aina on parempi porata syvemmälle ja vähempiä reikiä, tiivisti Fagerholm.

Opintomatkan osallistujat tutustuvat rakennusautomaatiojärjestelmään.

Opintomatkalle osallistui myös korsnäsiläinen Bjarne Hofman:
– Päivän ohjelmassa kaikki oli kiinnostavaa, kaikesta energiaan liittyvästä saa uutta irti.
Hofman on jo jäänyt eläkkeelle mutta jatkaa työskentelyä alalla kahden miehen yrityksessä AB Hofman Co Oy:ssa. Hän on erityisen kiinnostunut aurinkopaneeleista, joita on myös itse asentanut ja joihin on ollut varsin tyytyväinen.

Kestävä rakentaminen -hankkeen projektipäällikkö Mauritz Knutsin mielestä on yllättävää, että tekniikka ja osaaminen matalaenergiatalojen suunnitteluun ja toteutukseen ovat kuitenkin olleet olemassa jo vuodesta 1994.
– Ajatella, että silti yhä on alan ihmisiä, jotka eivät osaa tehdä talojen rakentamiseen liittyviä perusasioitakaan.
– Minulle opintomatkamme näytti myös pilottiprojektien tärkeyden. Vaikka ne aikanaan voivat vaikuttaa utopistisiltakin, Aurinkotalossa näkyy kiteytettynä pilottiprojektin merkitys. Tavoitteenammehan on juuri rakentaa taloja, joiden tulee olla terveitä ja energiatehokkaita, tässä järjestyksessä.

Lisätietoja

Mauritz Knuts
projektipäällikkö
050 306 84 19