Kestävä liikkuminen pysyi opinnäytetyön pääaiheena koronasta huolimatta

Matias Båsk ja Valtteri Massenko vaalivat kestävää liikkumista.

Alkuvuodesta 2020 VAMK:issa ympäristöteknologiaa opiskeleva Valtteri Massenko valmisteli opinnäytetyötään. Työssä oli määrä käsitellä maalis-huhtikuussa käynnistyviä kestävän liikkumisen pilotteja, joita MoveIT – Vähähiiliset liikennepalvelut Vaasan seudulla 2030 -hankkeessa oltiin toteuttamassa. Vaan kuinka ollakaan, korona siirsi pilotit hamaan tulevaisuuteen, ja Massenkon oli keksittävä uusi aihe lopputyölleen.

Taustatyö kestävän liikkumisen teoriasta oli jo tehtynä, joten järkevintä oli jatkaa samalla linjalla mutta hieman eri näkökulmasta.

– Totesimme yhdessä toimeksiantajani VASEKin kanssa pandemian alkuvaiheessa, että katsotaan, mihin tilanne kehittyy ja pohditaan uutta suuntaa alkukesästä, Massenko muistelee.

Alkuperäisen aiheen torppaaja uuden aiheen päänäkökulmaksi

Ironista kyllä, Massenkon alkuperäisen opinnäytetyön aiheen estänyt korona pääsi keskeiseen asemaan uudessa työssä: Kestävä liikkuminen näkökulmana koronaviruspandemian jälkeen muotoutui lopputyön lopulliseksi otsikoksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa koronaviruspandemian aiheuttamia vaikutuksia kestävän liikkumisen käyttöön ja tunnistaa tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa myös sen jälkeisessä ajassa.

Tutkimus koostuu teoriaosuudesta ja sen pohjalta laaditusta teemahaastattelusta, joka tehtiin yhdeksälle liikkumisen asiantuntijalle. Tutkimuksen loppupäätelmissä todettiin, että koronaviruspandemian seurauksena ihmiset ovat saattaneet omaksua uusia liikkumiskäytäntöjä. Joukkoliikenteen tulevaisuuteen liittyy hyvin paljon epävarmuutta, sillä vielä ei voida tietää, kuinka viruksen pelko ja uudet, opitut tottumukset vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen ja valintoihin pandemian jälkeenkin.

– Joukkoliikenteen lisäksi myös yhteiskäyttö- ja kimppakyytipalvelut saavat todennäköisesti odotella pandemian päättymistä, MoveIT-hankkeen projektipäällikkö ja Massenkon ohjaajana toimeksiantajan puolelta toiminut Matias Båsk huomauttaa.

– Haastatteluvastausten monipuolisuus yllätti. Tulevaisuuden spekulointi toki perustuu arvailuihin, joten on selvää, että eri ihmisiltä saa erilaisia vastauksia. Muutoin tutkimustulokset eivät ihmetyttäneet. Pandemia voi toimia katalysaattorina erinäisille muutoksille työskentely- ja liikkumistottumuksissamme – esimerkiksi etätyöstä on puhuttu jo vuosikymmeniä, ja sen arvellaan nyt yleistyvän roimasti pandemian jälkeenkin, Massenko kertoo.

Massenkon tutkimus oli selvästi onnistunut, sillä se sai arvosanakseen korkeimman mahdollisen eli 5.

Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatii tekoja

Massenkon mukaan seuraavan liikkumismuodon Vaasan seudulla pitäisi olla liikkuminen palveluna –konsepti (mobility as a service, MaaS) ja sen mahdollistamat liikkumispaketit ja matkaketjut.

– Niiden leviäminen ja käyttöönotto on ollut vielä varsin alhaista, mutta alalla olisi suurta potentiaalia, hän toteaa.

Seudulla ja koko maassa on kovat tavoitteet vähähiilisyyden suhteen ja toteutuakseen ne edellyttävät toimia. Massenko haluaakin lähettää päättäjille asiaan liittyviä terveisiä:

– Eihän tästä huolta aiheuttavasta tilanteesta huolimatta unohdeta niitä päästötavoitteita.

Joulukuun puolivälissä insinöörin paperit kouraansa saavan Massenkon omat tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä auki, mutta kiinnostus kestävään liikkumiseen heräsi kunnolla opinnäytetyöprosessin myötä.

– Kiinnostaisi päästä kehittämään kestävää liikkumista Vaasan seudulla, hän sanoo.

– Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen vaatii tekoja, ja kestävään liikkumiseen pyrkiminen on keskeinen osa toimenpiteistä, joilla tavoitteisiin päästään, Båsk painottaa.

Valtteri Massenkon opinnäytetyö Theseuksessa 

Lue lisää MoveIT-hankkeesta