Granösundin saaristolaismuseo huolehtii perinteisen saaristokulttuurin säilymisestä

Maailmanperintöön ei liity ainoastaan maankohoaminen, vaan siihen kuuluu myös saariston kulttuuriperintö. Södra Vallgrundissa Granösundin saaristolaismuseo esittelee saaristokulttuuria ja aikaa, jolloin hylkeenpyynti ja kalastus olivat pääelinkeinoja.

Opas Anders Myntti ja kotiseutuyhdistys Replots skärgårds hembygdsföreningin puheenjohtaja Ulrika Vestergård-Denward haluavat elävöittää saariston historiaa. Vanhat esineet, kuten Myntin kädessä olevat luistimet, muistuttavat ajasta, jolloin hylkeenpyynti ja kalastus olivat pääelinkeinoja.

Granösundin saaristolaismuseoon kuuluu kolmetoista rakennusta, joista vanhimmat ovat 1700-luvun lopulta. Paikka haluaa elävöittää historiaa, joten vierailijoiden ei tarvitse vain tyytyä katsomaan, vaan he saavat itse kokeilla perinteisiä saariston työtehtäviä, kuten köydenpunontaa ja solmujen tekoa.

– Erityisesti lapsia varten olemme kehittäneet paljon tekemistä. Täällä voi muun muassa testata heittovavan käsittelyä tai tunnistaa kalalajeja sekä arvioida niiden nopeutta ja maksimipainoa, kertoo opas Anders Myntti.

– Ryhmille järjestämme esimerkiksi kalan halstraamista ja savustamista, hän jatkaa.

Tunnistatko taulussa olevat kalalajit? Entä osaatko arvata, paljonko ne painavat?

”Tänne tullessa löytää rauhan”

Museosta löytyy esimerkiksi vuodelta 1864 peräisin oleva vene, jonka yksi laita on rakennettu ainoastaan kolmesta leveästä sivulaudasta.

– Tällaisen veneen rakentamiseen tarvittiin isoja puita, ja kun tarpeeksi isot puut loppuivat, loppui myös veneiden rakentaminen. Museomme vene on todella hyvin säilynyt. Sillä voisi todennäköisesti yhä purjehtia, mutta emme aio kuitenkaan yrittää, Myntti sanoo.

Saaristolaismuseon kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset on siirretty alueelle muualta. Yleisölle museo avautui 1972. Museo toimii talkoovoimin, ja toimintaa vetää kotiseutuyhdistys Replots skärgårds hembygdsförening. Yhdistyksen puheenjohtaja Ulrika Vestergård-Denward kehuu museon tunnelmaa.

– Tänne tullessa löytää rauhan, eikä mikään häiritse. Historiallinen ympäristö saa esimerkiksi iäkkäämmät vieraat kertomaan tarinoita nuoruudestaan, mikä on hyvin antoisaa myös oppaille, Vestergård-Denward kuvailee.

Vuodelta 1864 peräisin oleva vene on todella hyvin säilynyt. Veneen yksi laita on rakennettu kolmesta leveästä sivulaudasta.

Valokuvanäyttely ja käsityöläisiltoja

Museo on avoinna 28.6.–6.8. keskiviikosta sunnuntaihin. Museo ottaa vastaan ryhmiä, kuten kouluja tai yritysvieraita, myös muina aikoina. Vuosina 2015 ja 2016 saaristolaismuseossa kävi noin tuhat vierailijaa.

– Oppaana olen tyytyväinen, kun kuulen asiakkailta positiivista palautetta, Myntti kertoo.

– Monet vieraat ovat yllättyneet siitä, mitä kaikkea täällä onkaan, Vestergård-Denward jatkaa.

Granösundin saaristolaismuseoon kuuluu kolmetoista rakennusta, joista vanhimmat ovat 1700-luvun lopulta.

Granösundin saaristolaismuseoon avautuu 8.7.2017 näyttely luotsitoiminnasta. Heinäkuussa museo järjestää myös käsityöläisiltoja. Luvassa on muun muassa neulomista, valokuvien kehittämistä ja shampoon valmistamista. Vestergård-Denwardin mielestä on hienoa, että vanhaa käsityöläistaitoa viedään eteenpäin ja samalla luodaan uutta vanhasta.

– Kun tutustuu menneisyyteen, omat juurensa oppii tuntemaan paremmin. Kun huomaa, miten asiat on saaristossa ennen tehty, alkaa kiinnittää huomiota siihen, miten itse toimii nykyaikana. Haluan pitää paikan elävänä ja olla säilyttämässä perinteistä saaristolaiskulttuuria, Vestergård-Denward kuvailee.

Teksti ja kuvat: VASEK

Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luontokohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Merenkurkussa maankohoamisilmiö tulee parhaiten esille koko maailmassa, ja maankohoamisen nopeus on yksi maailman suurimmista. Maankohoaminen on osa prosessia, joka aiheutuu jääkauden jäätikön sulamisesta. Lisäksi Merenkurkun saaristossa on ainutlaatuisia jääkautisia muotoja, kuten De Geer- moreenit ja Ribbed-moreenit, jotka tekevät alueen maisemasta vaihtelevaa.

Lisätietoa: http://www.merenkurkku.fi/koe-merenkurkku/ 

Lue myös muut Merenkurkkuun liittyvät jutut:
Molpehällorna, Mikkelinsaarten risteily/Varppi, Sommaröhallen, Aava Kertun kotitila, Café & Restaurant Salteriet, Merenkurkun majatalo, Kvarkenturer, Meribjörkö