Energiatehokkuuden tavoitteet eivät turhia

Yhdeksän seminaaria, kymmenen koulutustilaisuutta ja seitsemän opintomatkaa, yhteenlaskettu osallistujamäärä näissä kaikissa 1 436. Osallistujat edustivat 113 eri yritystä ja aika monesta yrityksestä oli myös osallistujia Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla -hankkeen loppuseminaarissa 24.4.

Hankkeen viimeisessä virallisessa tilaisuudessa käytiin läpi rakennusalan nykytilaa energiatehokkuuden osalta ja luotiin katsaus niihin tavoitteisiin, joihin alan on tähdättävä, jotta saavutetaan EU:n asettamat energiansäästövaatimukset.

Projektipäällikkö Mauritz Knuts muistutti, että rakennettu ympäristö kuluttaa 40 % kaikesta energiasta sekä tuottaa myös 40 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena sen toiminta-aikana olikin auttaa yrityksiä noudattamaan lainsäädännöllä asetettuja rakennusmääräyksiä ja kannustaa pyrkimään energiatehokkuuteen.

Mauritz Knuts

Merkittävät säästöt yhteiskunnallisella tasolla – pientalon kokonaiskustannuksista murto-osa

Rakennusteollisuus RT ry:n erityisasiantuntija Ari Ilomäki valotti puheenvuorossaan rakenteellisen energiatehokkuuden hyödyntämisen erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia.

– Korjausrakentamisen yhteydessä on aina syytä modernisoida ilmanvaihto ja ottaa passiivitason eristäminen tavoitteeksi uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamisessa. Jälkeenpäin tehty lisäeristäminen on aina kalliimpaa kuin rakennusvaiheessa. Lisäeristämisen kustannukset neliötä kohti ovat 18–41 euroa, ja nettokustannukset alenevat lämmityskustannusten pienenemisen myötä. Pientaloa rakennettaessa passiivitason eristäminen aiheuttaa noin 2 000 euron lisäkustannukset, mikä aika pieni summa suhteessa pientalorakentamisen kokonaiskustannuksiin, Ilomäki muistuttaa ja jatkaa:
– Kerrostaloissa lisäeristäminen puolittaa hiilidioksidipäästöt rakennuksen 50 vuoden käyttöiän aikana. Yhteiskunnallisella tasolla säästöt ovat merkittävät.

Ari Ilomäki

Ilomäen mukaan on onneksi rakennusyrityksiä, jotka ovat erityisesti profiloituneet energiatehokkaaseen rakentamiseen, mutta suurin osa valitettavasti rakentaa vain lainsäädännön minimivaatimusten mukaan.

Tilaisuudessa yritysnäkökulmaa energiatehokkaaseen rakentamiseen ja hankkeen toimintaan antoivat puheenvuoroissaan Arkkitehtitoimisto Nurminen-Antilan toimitusjohtaja Hilkka Maija Antila sekä WasaGroup Oyn tuotantojohtaja Ari Tyynismaa.

Molemmat nostivat esimerkiksi esille toiveen että kohteiden pääsuunnittelijat saisivat olla vahvempi mukana kaavatyössä joka koskee kohteiden kaavoitusta. Muita asioita jotka tulivat esille yritysten puheenvuoroissa olivat kestävä ympäristö, rakennusten elinkaaret, riskien hallinta, rakennusten lämpökuormat, talotekniikan käyttöliittymät sekä materiaalien hiilijalanjälki.

Hilkka Maija Antila

Entä mitä jatkossa? – Alan ajankohtaiset tarpeet hyvin kartoitettuna

Hankkken toiminta-aikana erityisesti rakennustuotteilta vaadittava CE-merkintä työllisti huomattavasti ja aiheen tiimoilta järjestettiin useampia koulutus- ja info-tilaisuuksia.

Knuts muistutti, että hankkeen päättymisestä huolimatta VASEK on jatkossakin kaikkien rakennusalan yrittäjien apuna niin CE-merkintäasioissa kuin muissakin ongelmissa.
– Esimerkiksi julkisiin hankkeisiin vaadittava laatujärjestelmä uupuu monelta pienemmältä rakennusyritykseltä, joten siinä on yksi tärkeä teema, johon varmasti palaamme. Myös uusi maanrakennuslaki tai hiilijalanjäljen tai rakennusten elinkaarikustannusten laskeminen ovat aiheita, joihin koulutusta voisi olla syytä järjestää.