Mikä ihmeen hanke?

10.02.2014

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKilla on kolme päätehtävää: yrityksen koko elinkaaren kattava yritysneuvonta, Vaasan seudun markkinointi sekä aluekehitys. Aluekehityksessä keskeisellä sijalla ovat ohjelmat ja hankkeet. Ohjelmista esimerkkejä ovat tällä hetkellä käynnissä oleva Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) tai jo päättyneet ohjelmat Aluekeskusohjelma (AKO) ja Osaamiskeskusohjelma (OSKE). VASEKin aluekehitystehtävät sisältävät näiden ohjelmien ja hankkeiden yhteen sovittamista seudullamme. Mitä ne hankkeet sitten ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Hanke on nykyajan työkalu ja työtapa. Hankkeiden kautta tehdään sellaista toimintaa, jonka kautta pyritään aloittamaan, kokeilemaan tai parantamaan jotain asiaa. Hankkeella on alku ja loppu, ja työ perustuu suunnitelmaan, jossa on määritelty esimerkiksi hankkeen tekijät sekä tavoitteet. Hanke on siis väline uuden idean toteuttamiseksi eikä vanhan toiminnan ylläpitämiseksi. Onnistunut hanke joko luo jotain konkreettista uutta tai lisää jonkun alan tietotaitoa.

VASEKin itse hallinnoimat hankkeet

VASEKilla on tällä hetkellä kymmenen hanketta, joissa se toimii toteuttajan roolissa. Jokaisen hankkeen parissa työskentelee projektipäällikkö VASEKin omasta henkilökunnasta. Projektipäälliköt ovat oman alansa asiantuntijoita ja he ovat vastuussa VASEKin omien hanketavoitteiden edistymisestä alueellamme. Osa rahoituksesta VASEKin hankkeisiin tulee EAKR- ja ESR-rahastoista, mutta rahoitus kulkeutuu VASEKille ELY-keskuksen tai Pohjanmaan liiton kautta.
- VASEKin hallinnoimista hankkeista esimerkiksi Energinen Vaasan seutu -hanke koordinoi seutumme sisäistä ja ulkoista viestintää ja tuottaa markkinointimateriaalia yhdessä sidosryhmien kanssa, kertoo VASEKin kehitysjohtaja Stefan Råback.

Stefan Råback kertoo että VASEKilla on tällä hetkellä kymmenen hanketta, joissa VASEK toimii toteuttajan roolissa.

Råbackin mielestä kyseinen hanke sopii mainiosti VASEKin hallintaan:
- Haimme hankerahoitusta koska yksi VASEKin päätehtävistä on nimenomaan seutumme markkinointi. Raha on käytetty eri markkinointikampanjoiden suunnitteluun ja joiltakin osin myös toteutukseen. 

       
 

Hankkeiden rahoitus

Kaikki hankkeita hallinnoivat organisaatiot, kuten kehitysyhtiöt ja oppilaitokset, voivat anoa hankerahoitusta. Koska suurinta osaa EU:n varoista hallinnoidaan kansallisella tasolla, on kukin jäsenmaa omalta osaltaan vastuussa varojen käytön valvonnasta. EU-rahoitus on kuitenkin aina täydentävää rahoitusta. Edellytyksenä EU-rahoituksen saamiselle on, että valtio, kunnat tai projekteihin osallistuvat yritykset ja organisaatiot myös rahoittavat hanketta.

EU:n rahoitus tulee pääosin rahastoista kuten Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). EAKR on rahastoista suurin. Rahastojen varoilla pyritään tasoittamaan alueiden välisiä kehityseroja. Suomessa rahastojen varoja hallinnoi Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), alueelliset ELY-keskukset sekä maakuntien liitot. Pohjanmaalla tärkeitä rahoituslähteitä ovat myös Maaseutuohjelma ja Botnia Atlantica.

EU päättää hankerahoituksista ohjelmakausittain, minkä vuoksi Suomessakin on tällä hetkellä meneillään ohjelmakauden vaihdos. Näitä kausia on Suomessa ollut vuodesta 1995, jolloin Suomi meni mukaan EU:hun. Päättymässä oleva ohjelmakausi sisälsi vuodet 2007–2013 ja uusi kausi sisältää vuodet 2014–2020. Koko EU:n Suomelle antamasta potista noin 70 % kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomelle ja noin 30 % Etelä- ja Länsi-Suomelle. Uudesta ohjelmakaudesta meidän alueellemme tekee haasteellisen se, että Pohjanmaa saa tämänhetkisen tiedon mukaan noin 40 % vähemmän EU-tukea tulevana kautena verrattuna päättyvään kauteen.

    
       

Vuonna 2013 VASEK käytti noin 150 000 euroa itse toteuttamiinsa    hankkeisiin, mikä vastaa noin 38 % VASEKin koko hankerahoituksesta. 
Loput 62 % rahoituksesta maksettiin muiden hallinnoimiin hankkeisiin. 

VASEK ja muiden hallinnoimat hankkeet

VASEKin omien hankkeiden lisäksi yhtiö myöntää niin kutsuttua kunnallista vastinrahoitusta muiden organisaatioiden kehityshankkeisiin. VASEKilla on seitsemän omistajakuntaa: Vaasa, Mustasaari, Laihia, Isokyrö, Vöyri, Maalahti ja Korsnäs. Kunnat maksavat VASEKille 14 euroa/asukas/vuosi ja tästä rahoituksesta osa budjetoidaan hankkeille.
- Tehokas toimintamalli mahdollistaa sen, että hankerahoitusta hakevien ei tarvitse hakea jokaiselta kunnalta rahoitusta erikseen, vaan hankerahaa voi anoa yhdellä hakemuksella VASEKilta, Råback selventää.

VASEK toimii tällä hetkellä 23 eri hankkeessa yhteistyökumppanina tai hankkeiden ohjausryhmien jäsenenä. Hankkeet edustavat monipuolisesti eri aloja jotka ovat seudulle strategisesti tärkeitä.
- Yhdistämällä kunnallisen rahoitusosuuden hankkeissa EU:n ja valtion rahoitukseen, kuntien osuus ikään kuin moninkertaistuu, Råback toteaa.

Mitä tapahtuu hankkeen loputtua?

Hankerahaa myönnetään ennalta päätetylle aikajaksolle, jonka aikana pyritään kehittämään hankkeessa määriteltyä osa-aluetta. Miten sitten kehitystyö jatkuu, kun hankeraha loppuu?
- Hankerahat käytetään nimenomaan uuden luomiseen, kuten Energinen Vaasanseutu hankkeessa esimerkiksi kahden Energialähettiläs -markkinointikampanjan suunnitteluun. Kampanjoiden toteutus tehtiin yhdessä seudun yritysten kanssa. Hankeraha on mahdollistanut laajat ja näkyvät kampanjat, ja hankerahan loputtua emme enää panosta yhtä suuriin kampanjoihin, Råback toteaa ja muistuttaa:
- Hankerahoituksen jälkeen perustyö kuitenkin jatkuu. Jos hanke oli onnistunut, on sen kautta tullut myös jotain uutta ja pysyvää. Energialähettiläs -kampanjat ovat esimerkiksi lisänneet tietoisuutta Vaasan energiaklusterista ja houkutelleet uusia työntekijöitä seudullemme.

 

 

 



‹ Siirry "Artikkeleita"-sivulle