Vastuullinen Pohjanmaa -seminaarissa kannustettiin yrityksiä edelläkävijöiksi

Göran Östberg

CERM-hankkeen järjestämä seminaari Vastuullista yhteispeliä kunnan ja elinkeinoelämän välillä kokosi Wasa Innovation Centeriin noin 40 kuulijaa ja webinaari-lähetykseen omien koneiden äärelle yli 60 kestävyydestä ja kiertotaloudesta kiinnostunutta.

Projektipäällikkö Göran Östberg VASEKista toivotti osallistujat tervetulleiksi sekä paikan päällä että etänä.

– CERM-hankkeen tavoitteena on kehittää tiekarttaa kiertotalouden edistämiseksi ja vastuullisuustyön tueksi. Edessä on isot haasteet, mutta tavoitteenamme olla maailman parhaita seutuja kiertotalouden saralla, Östberg kertoi.

Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen muistutti kuulijoita, että vastuullisuus on uusi megatrendi. Hänen mukaansa ilmastotoimiin kannattaa ryhtyä, sillä jo 70 prosenttia asiakkaista pitää ympäristö- ja ilmastoasioita tärkeinä. Ilmastotavoitteisiin pyrkiminen tuo myös suoraa säästöä energia-, polttoaine- ja materiaalikustannusten laskiessa.

– Yhä useammin myös tarjouspyyntöjen ehtona on tieto yrityksen hiilijalanjäljestä. On siis hyvä varautua muuttuvaan toimintaympäristöön, sillä edelläkävijät menestyvät yleensä parhaiten. Yrityksille on myös suora imagoetu, että ne voivat viestiä päästövähennyksiin sitoutumisestaan ja hyödyntää ilmastotunnusta markkinoinnissaan, Yrjö-Koskinen luetteli.

– Kaikkia muutoksia yrityksissä ei kuitenkaan tarvitse tehdä kerralla, vaan toimenpiteet kannattaa jakaa niihin, jotka voidaan helposti toteuttaa vaikka heti ja niihin, jotka vaativat investointeja ja jotka toteutetaan tietyn aikavälin puitteissa.

Seminaarin järjestäjät. Edessä Göran Östbert, Tomas Knuts, Rasmus Hautala, takana Angelique Irjala ja Stefan Malm.

Eurooppaparlamentaarikko Nils Torvalds muistutti videoidussa puheenvuorossaan, että hyvinvointivaltio on rakennettu fossiilisten polttoaineiden pohjalta. Muutoksen tekeminen ei siis ole helppoa, mutta se kuuluu meille kaikille, eikä vain isoille yrityksille. Koko maailma on siirtymässä elämään eri tavalla, ja muutoksen etujoukoissa kannattaa olla, sillä se antaa suuren kilpailuedun tulevaisuutta varten.

Christina Gestrin, Svenska Finlands Folkting kertoi Agenda 2030 -ohjelmasta ja muistutti, että siinä ei ole kyse vain ympäristöstä vaan myös sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Gestrin pitää kuntien roolia merkittävänä ja muistuttaa, että kunnissa on mietittävä, miten kuntaa halutaan kehittää ja samalla huomioida kestävyysvaatimukset. Kunnilta edellytetään järjestelmänmuutosta, jos halutaan olla ilmastoneutraali.

– Kuntien kannattaa jakaa toisilleen hyviä esimerkkejä ja osaamista ja tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.

Tutkija Maira Babri, Handelshögskolan vid Örebro universitet valotti puheenvuorossaan, kuinka yritys- tai viranomaistasolla voidaan ymmärtää ja uudistaa käytännön kiertotaloustyötä.

– Meillä on Pohjoismaissa jo paljon osaamista resurssitehokkuudesta ja kierrätyksestä, ja tämä osaaminen on otettava ylpeydellä mukaan, kun kehitetään kiertotaloutta. Käytännössä painotetaan edelleen paljon kierrätystä, ja jotta voidaan päästä uudelleenkäyttöön, tarvitaan uusia hinnoittelumalleja, uusia logistiikkaketjuja ja uudenlaista asiakaskäyttäytymistä.

– Kiertotalous asettaa materiaalin kaiken keskustaan, ja materiaalintuntemus ja materiaalivirtojen tuntemus on tärkeintä, Babri jatkoi.

Vaasan keskussairaalaan materiaalikoordinaattori Stefan Vehkoja esitteli tapahtumakulkua, jonka seurauksena muodostui merkittävä paikallinen yhteistyökuvio, kun Orapac ryhtyi koronakriisin alkuvaiheissa valmistamaan kipeästi tarvittuja visiirejä Vaasan sairaanhoitopiirin ja muun Suomen terveydenhuollon tarpeisiin.

– Oli mahtavaa olla mukana olla vaikuttamassa johonkin näin hienoon ja tärkeään asiaan – olla mukana pelastamassa suomalaista terveydenhuoltoa näillä visiireillä, Vehkoja tunnusti.

Hans-Alexander Öst, Vaasan Sähkö

Seminaarin ohjelmassa oli myös case-esimerkkejä, joita esittelivät kehitysjohtaja Hans-Alexander Öst Vaasan Sähköltä, R&D-johtaja Mats Sundell KWH Mirkalta ja toimitusjohtaja Fredric Tidström Orapacilta.

– Teemme uudet investointimme nimenomaan uusiutuvaan energiantuotantoon ja haluamme olla ensimmäisten joukossa selvittämässä, miten fossiiliset polttoaineet korvataan. Meillä on uutena tuotteena kaukolämpö ilmastotakuulla, sillä sille on nyt kysyntää. Asiakkaat pyytävät täysin hiilineutraaleja vaihtoehtoja, Öst kertoi.

Sundell kertoi, että Mirkalla on tehty kestävyyteen tähtäävää kehitystyötä jo kauan, mutta aiemmin siitä ei ole osattu kertoa kunnolla.

– Nyt koko yrityksen arvot, visio ja missio on käyty läpi ja tuotu kestävyys niihin mukaan. Haluamme olla markkinoiden kestävin vaihtoehto.

Tidström kertoi, että Orapac pyrkii ylläpitämään kestävää tuotantoa:

– Pyrimme käyttämään mahdollisimman vähän materiaaleja ja pidämme kovaa investointivauhtia yllä. Kapasiteetin nostaminen tuo uusia mahdollisuuksia tuottaa fiksummin. On paljon sellaista pientä, mitä yritys voi tehdä ilman suuria kustannuksia, mutta kuitenkin vaikuttaa samalla yrityksen hiilijalanjälkeen.

• Tutustu seminaarin esityksiin täällä