VASEKin hallitus haki strategiapäivänä yhteistä linjaa koko seudun elvyttämiseen

Timo Aro, MDI piti alustuksen VASEKin hallitukselle ja henkilökunnalle.

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin hallitus piti strategiakokouksensa perjantaina 18.9. ja keskusteli niin koko yhtiön strategiasta kuin Vaasan seudun ja koko Pohjanmaan selviytymissuunnitelmastakin.

Vaasan seudun tunnusluvut paremmat kuin mainekuva

Strategiapäivän alustuksena seitsemän kunnan omistaman kehitysyhtiön hallitus sekä henkilökunta saivat kuulla MDI:n johtavan asiantuntijan Timo Aron alustuksen Vaasan seudun positiosta alueiden välisessä kilpailussa.

Aron mukaan Vaasan seutu on useilla ”kovan elinvoiman” tunnusluvuilla koko maan kärkijoukkoa tai keskitason yläpuolella. Kovalla elinvoimalla hän tarkoittaa kasvuun liittyviä tekijöitä, jotka ovat mitattavissa ja vertailtavissa.

Hänen mukaansa seudun haasteet liittyvät ensisijaisesti väestö- ja vetovoimadynamiikkaan sekä pitovoimaan. Vaasan seudulla on vahva riippuvuussuhde globaaleihin arvo- ja toimitusketjuihin, mikä heijastuu seudun kehitykseen. Seudun osaamisintensiivisyys luo vahvan perustan jatkuvalle uusiutumiselle.

– Vaasan seudun kovan elinvoiman tunnusluvut ovat moninkertaisesti paremmat kuin seudun tunnettuus ja mainekuva ovat alueen ulkopuolella, Aro muistutti.

Miten Vaasan seutua elvytetään koronakriisin jälkeen?

VASEK on ollut mukana yhdessä Pohjanmaan liiton ja muiden sidosryhmien kanssa työstämässä Pohjanmaan selviytymissuunnitelmaa, joka pohjautuu Suomen kansalliseen elpymissuunnitelmaan. Kyseessä on koko Suomen osalta noin 2,5 miljardin euron paketti, ja luonnollisesti tästä halutaan merkittävä osa Vaasan seudulle ja Pohjanmaalle.

– Emme jää nyt vain tuleen makaamaan, vaan mietitään yhdessä seudullisesti tulevaisuuden mahdollisuuksia myös koronan jälkeen. Kuten Aro esityksessään näytti, on teollisuuden jalostusarvo Pohjanmaalla korkein, joten sama logiikka toiminee elvytyspaketissakin. Eli tällä alueella pystytään jalostamaan yhdestä elvytyspakettieurosta viisi euroa, VASEKin hallituksen puheenjohtaja Tomas Häyry muistutti.

Toimitusjohtaja Stefan Råback on samoilla linjoilla myös EU:n hankerahoituksen kannalta:

– On aluepoliittisesti tärkeää, että saamme EU-rahoitusta seudulle, sillä tällä seudulla pystytään tuottamaan sijoitetulla rahalla lisäarvoa koko Suomelle. Vaasan seudun yrityksillä on valmistelussa paljon kehitys- ja investointihankkeita, ja niiden sekä uusien etablointien edistämiseen täytyy saada kilpailukykyiset rahoitusratkaisut.

Kehitysjohtaja Riitta Björkenheim muistutti elvytyspakettiin liittyvistä reunaehdoista:

– Kun seudulle halutaan elvytysrahoja, tarvitaan konkreettisia hankkeita. Hankkeiden kypsyys on tärkeää, suunnitelmien pitää olla valmiina ja erityisesti infra-rakentamisessa pitää olla ns. lapio maahan -valmius eli toteuttamiseen pystyttävä heti. Tekemisen on oltava myös yhteistä, paljon puhutaan ylimaakunnallisuudesta ja kansainvälisyydestä eli meillä pitää olla kavereita ja meidän on pystyttävä tekemään yhteistyösopimuksia.

Björkenheim myös muistutti, että ympäristövaikutukset on huomioitava ja että seudun on pystyttävä löytämään aidosti kärsineet toimialat ja tunnistettava myös alat, joissa on merkittäviä kasvun mahdollisuuksia ja työllisyysvaikutuksia.

Kehitysyhtiön hallitus kävi vilkkaan keskustelun yhtiön kolmeen painopisteeseen eli yrityspalveluihin, aluekehitykseen ja seutumarkkinointiin keskittyvien alustusten jälkeen. Yhteistä suuntaa löydettiin muun muassa hiilineutraaliustavoitteista, jotka voisivat Carbon Neutral Vaasa 202x -tavoitteesta laajeta olemaan Carbon Neutral Vaasa Region, kun kaikki kunnat lähtevät tähän mukaan.

Keskusteluissa ideoitiin saman tien useita hiilineutraaliuteen tähtääviä kehittämiskokonaisuuksia liittyen muun muassa liikkumiseen, etätyöskentelyyn ja yhteyksiin, rakentamiseen ja kuntarakentamiseen, hankintoihin ja energiaratkaisuihin.