IMG 5781Anna Måtts-Fransén, Stella Aaltonen ja Heli Siirilä.

Vaasan seudulla on tapahtumassa useita muutoksia, jotka vaikuttavat liikenteeseen ja ihmisten liikkumiseen ja siten myös liikenteen vähähiilisyyteen.

– Nyt on oikea momentum keskittyä liikennepalveluiden kehittämiseen, kartoittaa nykytila ja suunnitella uutta sekä perehtyä mitä naapurit muualla Suomessa ja maailmalla tekevät, MoveIT-hankkeen projektipäällikkö Anna Måtts-Fransén listasi avauspuheenvuorossaan.

Liikennepalveluiden kehittämisellä tähdätään liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen, jotta energia- ja ilmasto-ohjelmien tavoitteet voidaan saavuttaa. MoveIT-hankkeen ensimmäinen workshop 24.4. tarjosi inspiraation ja keskustelun herättämistä liikennepalveluista ja niiden kehittämisestä.

Maaseudun liikenteen intoilijaksi itseään kutsuva hankeasiantuntija Heli Siirilä Levón-instituutista listasi montaa asiaa, joista huomaa liikenteessä tapahtuneet muutokset:

– Vielä kymmenen vuotta sitten paperinen lipare oli ainoa todistus oikeudesta matkustaa esimerkiksi junalla. Digitalisaatio, e-liput ja sovellukset ovat muuttaneet matkustamista itse asiassa aika lyhyessä ajassa. Myös tavat liikkua ovat muuttuneet, nykyään ollaan entistä avoimempia kimppakyydeille. Erilaiset tavat liikkua tuovat myös erilaisia kerrannaisvaikutuksia työskentelyyn ja etätöihin, Siirilä muistuttaa.

MatintupaEtelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikennevastaava Rauno Matintupa selvitti perusteellisesti uuden liikennepalvelulain tuomat muutokset. Hän muistutti kuitenkin, ettei uusikaan laki suo täydellistä vapautta, vaan edelleen täytyy olla tietyt rekisteröinnit ja luvat olla kunnossa.

– Reittiliikenneluvista on luovuttu, ja eri alueiden palvelutaso syntyy markkinaehtoisesti. Eri toimijat voivat vaikka peräkkäin ajaa tiettyjä reittejä, jos asiakasvirtaa vain riittää. Liikennöinti on kuitenkin ilmoituksenvaraista, ja pienenä ongelma on se, että lain edellyttämä avoin data reiteistä, pysäkeistä, aikatauluista, hinnoista, saatavuudesta tai esteettömyydestä ei edelleenkään ole kootusti ja helposti kaikkien toimijoiden ja osapuolten tavoitettavissa. Tavoitteena on, että sovelluskehittäjät voisivat hyödyntää avointa tietoa erilaisten digitaalisten palvelujen ja applikaatioiden rakentamiseen.

Hankepäällikkö Stella Aaltonen koordinoi Turun kaupungin liikenteen ja liikkumisen kokonaisuutta. Yli 90 prosenttia turkulaisista asuu alle puolen tunnin pyöräilymatkan päässä torilta, ja Turun tavoitteena onkin, että vuoteen 2035 mennessä yli 66 prosenttia liikkumisesta tapahtuu kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen avulla.

– Mobility as a service eli liikenne palveluna mahdollistaa sen, että asiakas saa tarvitsemansa liikennepalvelut yhdellä maksulla ja lipulla, tuo resurssitehokkuutta ja sujuvoittaa matkaketjuja. Sujuva ja vaivaton liikennepalvelu on todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle ja siten vähentää päästöjä.

Aaltosen mukaan ihmisiä voidaan ohjata vähentämään yksityisautoilua monella eri tavalla:

– Jos esimerkiksi työpaikalla pysäköiminen onkin maksullista, aika moni huomaa asuvansa oikeastaan ihan sopivan pyöräily- tai kävelymatkan päässä, tai kimppakyytien järjestely alkaa onnistua. Turussa meillä on ympärivuotisesti käytössä olevat kaupunkipyörät, Föli-fillarit, ja niiden käyttöoikeus kuuluu automaattisesti joukkoliikenteen kuukausikortin haltijoille.

Turussa on saatu paljon hienoja uudistuksia aikaan, mutta Aaltonen toteaa, että paljon työtä on vielä jäljellä:

– Liikennepalveluiden kehittäminen ei ole mikään spurtti.

AlasalmiVaasan kaupungin kehittämispäällikkö Maija Alasalmi (kuvassa) esitteli Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelmaa ja kertoi, että kaupungin päästöistä noin 28 prosenttia tulee liikenteestä, hieman enemmän kuin kaukolämmöstä.

– Viime vuosina liikenteen päästöt ovat jopa hieman kasvaneet. Syinä voi olla esimerkiksi seudun hyvä tulotaso, uudet asuntoalueet ja alkuvaiheessa niiden puuttuvat julkisen liikenteen yhteydet. Poisoppiminen eli yksityisautoilusta luopuminen myöhemmin on aina vaikeaa.

Vaasan yliopiston tutkijatohtori Mona Enell-Nilsson esitteli BotniaTM-hanketta, jossa hyödynnettiin systeemisen muutoksen suuntaamisen mallia ja työstettiin erilaisia muutospolkuja esimerkiksi joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn, tieliikenteeseen sekä liikennesuunnitteluun ja -koordinointiin. Hankkeen tulokset julkistetaan 15.5.

Työpajan päätteeksi siirryttiin Speaker’s Corneriin, ja saatiin aluksi hieman inspiraatiota ja provosointia mistä siirryttiin vilkkaaseen keskusteluun. Vaasan kaupungin Tomi Kaunismäki muistutti, että Vaasassa on mahdollisesti Manner-Suomen lyhyimmät työmatkat. Jo yli 5 kilometrin matkoilla kuitenkin yksityisautoilu kilpailee vahvasti joukkoliikenteen kanssa, kun taas 1–3 kilometrin matkat on järkevintä pyöräillä.

Viktor Ekman Alicecolta toivoi erilaisten applikaatioiden kehittämiseen lähinnä asiakasta toimivien operaattoreiden aktiivisuutta jo kehitysaikana, jotta tuloksena on oikeasti käytettävä sovellus. Stella Aaltonen muistutti, että sovellusten toteuttamisen kilpailuttaminen on erittäin hankalaa, kun aina ei ole selvästi tiedossa mihin päin oikein ollaan menossa.

IMG 5778Maalahden kunnanjohtaja Jenny Malmsten (kuvassa yllä) muistutti maaseudun todellisuudesta, jossa pihoissa on autoja yleensä yhtä monta kuin taloudessa ajokortin haltijoita. Hän peräänkuulutti paikallista sovellusta kimppakyytien sopimiseen.

Rauno Matintupa puolestaan peräänkuulutti asennemuutosta:

– Moni asia on meidän puolellamme, tekniikka on jo saatavilla. Eri tarpeisiin on kuitenkin oltava melkoinen kirjo erilaisia liikennepalveluita. Ja löydyttävä se halu käyttää niitä.

 

Seminaarin materiaalit

 

Anna Matts Fransen
Anna Måtts-Fransén
Logistiikka-asiantuntija, projektipäällikkö
+358 44 512 6320
MoveIT - Vähähiiliset liikennepalvelut Vaasan seudulla 2030



liitonlogo kaksikielineni300RGB VipuvoimaaEU 2014 2020 rgbEU EAKR FI vertical 20mm rgb

 

‹ Siirry "Uutiset"-sivulle