Liikkumisen muutos tehdään yhteisvoimin – eikä vain sen jonkun muun toimesta

MoveIT-hankkeen projektipäällikkö Anna Måtts-Fransén

 MoveIT-hankkeen järjestämässä strategiaseminaarissa 21.11. keskusteltiin vilkkaasti konkretiasta eli keinoista päästä lähemmäksi sitä tilannetta, että Vaasan seudulla olisi oikeasti vähähiiliset liikennepalvelut tarjolla.

Vaasan yliopiston projektipäällikkö Heli Siirilä esitteli alkuun nykytila-analyysiä, joka kokosi Vaasan seudun liikenteeseen liittyviä tavoitteita.

– Liikenne ylipäänsä on muutoksessa monin tavoin, mutta on lohdullista, että ihmisillä kuitenkin on valmius julkisen liikenteen käyttöön, kunhan vain hinnat ja palvelut saadaan kohdilleen.

Siirilä esitti myös hätkähdyttävän faktan siitä, että Vaasassa autoilun synnyttämistä kustannuksista jää rahaa lopulta omalle seudulle vain 17 miljoonan euron verran, kun taas seudun ulkopuolelle ja ulkomaille valuu 89 miljoonaa euroa. Heli Siirilän esitys

Liikkumisen ohjauksen asiantuntija Milla Talja Mobinetistä (kuvassa vasemmalla) esitteli mielenkiintoisia esimerkkejä yrityksistä, joissa on tehty toimenpiteitä työmatkaliikenteen ohjaamiseksi kestävämpään suuntaan, ja mitkä toimenpiteiden vaikutukset ovat olleet.

– Uudenmaan ELY-keskuksessa Helsingin Pasilassa luovuttiin pysäköintipaikoista kokonaan ja lisättiin etätyömahdollisuuksia. Hyvien julkisten yhteyksien vuoksi kävely ja pyöräily ei noussut merkittävästi, mutta etätöiden tekeminen lisääntyi ja julkisia käytettiin enemmän. Toimenpiteet vähensivät työmatkaliikenteen päästöjä 60 prosentilla.

Taljan toinen esimerkki koski Valmetin tehdasta Jyväskylässä, jossa otettiin käyttöön päiväkohtainen pysäköintimaksu ja tarjottiin työntekijöille joukkoliikenteen työsuhdelippu

– Päästöt vähenivät 18 prosenttia, ja yritys säästi noin viisi miljoonaa euroa, sillä sen ei tarvinnutkaan toteuttaa suunnitelmissa ollutta uutta pysäköintihallia työntekijöiden autoille.

Talja luetteli puheenvuorossaan työpaikkojen erilaisia keinoja vaikuttaa työntekijöiden kestävämpään liikkumiseen ja pohti myös sitä, miksi muutos on usein niin vaikeaa.

– Epävarmuus tuo muutosvastarintaa, ja usein liikkumiseen liittyvät tavat ovat tiedostamattomia. Mutta kun tavat ja valinnat tuo näkyviksi arjessa, päästään muutoksessa eteenpäin. Ehdottomasti kannattaa hyödyntää luonnollisia muutosvaiheita, esimerkiksi yhdistää uudet käytännöt toimitilojen vaihdokseen.

Milla Taljan esitys

Projektipäällikkö Anna Måtts-Fransénin johtamassa paneelikeskustelussa pohdittiin viestinnän merkitystä muutoksissa ja erityisesti liikennepalveluiden kehittämisessä. Vaasan kaupungin viestintäpäällikkö Leena Forsén muistutti, että kaupunkilaisille tiedottamisessa on hyödynnettävä kaikkia kanavia ja sosiaalisen median kanavien luonteesta johtuen hyödynnettävä myös maksullista markkinointia.

– Tarvitaan vähän porkkanaa kuten esimerkiksi kilpailuja ja arvontoja, jotta tieto leviää myös orgaanisesti.

Mustasaaren kunnan verkkoviestijä Gustaf Westerholm muistutti sisäisen viestinnän tärkeydestä:

– Asiantuntijat toteuttavat paljon hienoja kehittämistoimenpiteitä liikenteeseen ja liikkumiseen liittyen, mutta tieto organisaatiossa ei kulje viestinnälle. Aina kannattaa ottaa viestintä mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

Viestintä ja tiedottaminen poiki runsaasti keskustelua ja kommentteja myös yleisöstä, ja yleisesti todettiinkin, ettei viestimistä voi koskaan olla liikaa.

Intensiivisen iltapäivän päätteeksi Heli Siirilä (kuvassa alla) jatkoi vielä vähähiilisistä liikennepalveluista ja siitä, miten ne toteutetaan järkevästi meidän jokaisen liikkujan, yritysten ja hallinnon näkökulmasta.

– Ja tosiaan meidän jokaisen pitää olla valmiita muutoksiin, ei vain sen kuuluisan jonkun muun, Siirilä painotti.

Siirilä esitteli kunnille suunnattua MaaS (Mobility as a Service) -valmiustasomittaristoa, jolla voidaan osoittaa mahdollisia kehityssuuntia. Siirilä esitteli mittaristoa Vaasan seudun näkökulmasta ja huomautti, että esimerkiksi pysäköintipolitiikka Vaasassa jo on, mutta se ei tue yhteiskäyttöä tai kutsuliikennettä.

– Yleisesti tilanne on se, että työpaikoilla matkustusohjesääntö on olemassa ja se periaatteessa priorisoi kestävää liikkumista ja julkisten liikennevälineiden suosimista, mutta ohjesäännön noudattamista ei seurata kovinkaan tarkasti.

Siirilän mukaan myös liikennevälineiden yhteiskäyttö ei ole kaikille vielä kattavasti tarjolla, ja hän nostikin esille Lappeenrannan, jossa kaupungin autot on avattu virka-ajan ulkopuolella vuokrattaviksi myös muille kaupunkilaisille, ei ainoastaan kaupungin työntekijöille.