Korjausrakentamisen tietokeskuksen tavoitteena vähentää päällekkäistä työtä

12.09.2017

MauritzKnutsYrkeshögskolan Novian hallinnoima Korjausrakentamisen tietokeskus -hanke kutsui parikymmentä rakennusalan toimijaa aamupäivän mittaiseen keskustelutilaisuuteen 7.9. Teemana tilaisuudessa oli kestävämmän kiinteistönhallinnan strategiat, ja keskustelua ja kysymyksiä käytiinkin aiheesta puolin ja toisin.

Tilaisuuden avanneen energiatehokkaan rakentamisen projektipäällikkö Mauritz Knutsin (kuvassa vasemmalla) mukaan rakennusten korjausvelan määrä kasvaa jatkuvasti, ja korjausrakentamisen liikevaihto on jo samoissa lukemissa – jos ei enemmänkin – kuin uudisrakentamisen.

– Ongelmana on, että korjausrakentamiseen ja erityisesti energia- ja kustannustehokkaaseen korjausrakentamiseen liittyvää tietoa on, mutta se on kovin hajallaan. Hankkeemme tavoitteena on koota puolueeton, avoin ja maksuton tieto yhteen kaikkien hyödynnettäväksi, Knuts kertoi.

Arkkitehti Pekka Saatsi (kuvassa alla) esitteli korjausrakentamisen laatukriteerejä, joiden perusteella työn onnistumista voidaan arvioida.

Saatsi– Tärkeintä korjaushankkeen onnistumiselle on viisas omistaja, jolla on riittävät resurssit käytettävissään. Lisäksi tarvitaan valistuneita viranomaisia sekä todella asiantuntevia suunnittelijoita ja rakentajia. Jos haluaa korkealaatuisen lopputuloksen, on myös panostettava paljon, hän totesi.

Saatsin mukaan rakentamisessa ja remontoinnissa pitäisi tavoitella pidempää elinkaarta, vähintään sataa tai kahta sataa vuotta, kun nykyään tyydytään 50 vuoden käyttöikään. Hän pitää tärkeänä rakennushistoriallisten arvojen turvaamista.

Saatsin mukaan Suomessa ei myöskään puhuta riittävästi kosteusturvallisuudesta. Isojakin rakennnus- ja korjausprojekteja toteutetaan ilman säänsuojia ja ”huputuksia”:

– Siellä on villat sateessa. Ruotsissa tämä tilanne on jo paremmin. Jotain säädöksiä tähänkin pitäisi olla, hän puuskahti.

Jorma Tuomisto Seinäjoen ammattikorkeakoulusta esitteli korjausrakentamiseen liittyviä koulutusmahdollisuuksia ja -vaatimuksia. Aamupäivän aikana keskustelua herättikin se, että erilaiset hankitut pätevyydet eivät ole käypiä esimerkiksi Ruotsissa. Pohjoismaisia yhteisiä pätevyysvaatimuksia kaivattaisiin, jotta työvoima voisi liikkua rajojen yli eikä päällekkäisiä kursseja tarvitsisi käydä eri maissa.

Gireesh Nair Uumajan yliopistosta esitteli energiatehokkuusvaatimukset huomioonottavien remonttien kustannuksia ja siihen liittyvää Uumajassa tehtyä tutkimusta. Nair esitteli myös omakotiasujille suunnattua kyselyä, jonka alustavat tulokset osoittivat, että erityisesti erilaisia työkaluja kustannustehokkuuden laskemiseen kaivataan, samaten työvaiheittaisia ohjeita remontin toteuttamiseen.

BoGlasBo Glas Västerbottens läns landstingistä (kuvassa vasemmalla) on tutkinut sisäilman vaikutusta terveyteen. Hänen mukaansa terve sisäilma parantaa elämänlaatua ja vähentää merkittävästi astmaoireita sekä hengitystieinfektioiden ja antibioottikuurien määrää. Rakennusten remontointi tai asunnon uudet huonekalut raskauden tai lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana kasvattaa lapsen riskiä saada atooppinen ihottuma 1,4–1,9-kertaiseksi.

Hankevetäjä Annika Glader Noviasta nosti esiin ongelman päällekkäisestä työstä:

– Ruotsissa on kosteusturvallisuuteen tähtäävä ByggaF-menetelmä ja Suomessa on kehitetty Kuivaketju10-menetelmä, ja toisistaan tietämättä ja toisten osaamista hyödyntämättä. Pyörä on ikään kuin keksitty uudelleen. Miten voisimme saada tiedot ja toimijat yhteen ja hyödyttyä toistemme työstä ja sovitettua naapurimaassa tehtyä työtä Suomen olosuhteisiin ja toisinpäin? Glader kysyi.

Suunnitteilla olevat Korjausrakentamisen tietokeskus olisi vastaus ja toimija tähän ongelmaan, mutta keskuksen rahoitus on vielä kysymysmerkki.

Intrerreg BA FI RGB

 

Lue lisää rajat ylittävästä Korjausrakentamisen tietokeskus -hankkeesta

 

 

[contact_member,name=Mauritz Knuts,id=22,details=Name]



‹ Siirry "Uutiset"-sivulle

Ajankohtaista

Tilaa uutiskirje

EnergyWeek 2024 houkutteli ennätysmäärän kävijöitä

25.03.2024 | Uutiset
EnergyWeek 2024 keräsi edellisviikolla jälleen kerran Vaasaan ennätysmäärän kävijöitä seminaareihin ja messutapahtumiin.
Lue lisää

Vaikuttavuusmalli kuvaa innovaatioekosysteemityötä

21.03.2024 | Uutiset
Vaasan ekosysteemisopimuksen toimijat ovat laatineet vaikuttavuuspolun, joka kuvaa ekosysteemisopimuksen tavoitteita, panoksia ja toimenpiteitä sekä onnistumisia ja miten niitä mitataan.
Lue lisää

Anniskelulupa edellyttää toiminnan omavalvontaa

18.03.2024 | Uutiset
Ravintola- tai kahvilayrittäjä Suomessa tarvitsee useita erilaisia lupia ja asiakirjoja toimintansa harjoittamiseen laillisesti. Mikäli ravintola tai kahvila aikoo tarjoilla yli 2,8-prosenttisia alkoholijuomia, tarvitaan anniskelulupa, joka oikeuttaa alkoholin anniskeluun.
Lue lisää

Opiskelijoiden ääni on tulevaisuuden ääni

15.03.2024 | Uutiset
Mari Katteluksen kolumni Vaasa Insiderissä
Lue lisää

Ensimmäisellä markkinointiklinikalla vinkkejä yrityksen näkyvyyden vahvistamiseen

08.03.2024 | Uutiset
Maaliskuun 7. päivänä ryhmä pienyrittäjiä kokoontuivat Startiaan saadakseen vinkkejä siitä, miten he voivat vahvistaa markkinointiaan ja näkyä paremmin mahdollisten asiakkaiden keskuudessa. Illan keskusteluissa yrittäjät saivat vinkkejä siitä, miten pienillä resursseilla voidaan saada erinomaista näkyvyyttä – kunhan keskitytään oikeisiin asioihin.
Lue lisää

Maria Haglund VASEKiin työvoiman saatavuuden ja alueen vetovoiman edistämistehtäviin

07.03.2024 | Uutiset
Kasvatustieteiden maisteri Maria Haglund aloitti 4.3.2024 VASEKilla Vaasan seudun työvoiman saatavuuden ja alueen vetovoiman edistämisen tehtävissä projektipäällikkönä. Hänet valittiin yhteensä 40 hakijan joukosta tähän alueen elinvoiman kehittämisen kannalta keskeiseen työtehtävään.
Lue lisää

Ensimmäinen rekrytointi on riski, joka on otettava, kun halutaan kasvaa

06.03.2024 | Uutiset
VASEKin, Vaasan kaupungin ja Vaasan yrittäjien tilaisuuteen 5.3. kokoontuneet yrittäjät pohtivat olisiko heistä ja heidän yrityksistään työnantajiksi. Palvelujohtaja Päivi Ilmonen Profimentorilta muistutti, että yksinyrittäjän ensimmäinen työntekijä ja työpari voi olla sellainen positiivinen asia, joka ei ole rahalla mitattavissa:
Lue lisää

He panostivat, kun kaikki muut vetäytyivät

05.03.2024 | Uutiset
Yli kaksi vuotta kulttuuri- ja tapahtuma-ala eli pandemian vuoksi epävarmuuden aikaa. Kriisin keskellä Henrik Hagnäs ja Dennis Asplund päättivät perustaa HHD Entertainment -yrityksen, joka keskittyy festivaalien, konserttien ja keikkojen järjestämiseen. Bigday-konsepti syntyi, ja tänä vuonna festivaali järjestetään neljännen kerran – ennennäkemättömällä lipunmyynnillä.
Lue lisää