Infraputki lisää asumismukavuutta ja huoltovarmuutta

Kaikki putkien ja kaapeleiden asennus- ja huoltotyöt on nopeaa ja helppoa suorittaan infraputken sisällä.
Infraputkessa on säännöllisin välimatkoin betonikamareita haaroituksia ja liityntöjä varten.

Uponor Infra Oy on kehittänyt yhdessä ruotsalaisen Tekniska verken i Linköping AB:n kanssa maan sisällä kulkevan infraputken, johon asennetaan keskitetysti kaikki asuinalueen putket ja kaapelit. Infraputki on patentoitu Pohjoismaissa ja sen patentti on hakuvaiheessa myös muualla Euroopassa.

Infraputken ensimmäinen referenssikohde on käytössä Linköpingin Vallastadenissa Ruotsissa. Siellä asuinalueen kaikki sähkö- ja datakaapelit sekä vesi-, viemäri-, jäte- ja kaukolämpöputket kulkevat 1,8 kilometriä pitkän ja halkaisijaltaan 2,2 metrin Weholite-putken sisällä maan alla. Kaksi vuotta sitten rakennetun infraputken sisällä olevaan kunnallistekniikkaan on jo nyt tehty muutostöitä ilman, että katuja on tarvinnut kaivaa auki muutosten vuoksi.

– Kaapeleiden ja putkistojen helppo muunneltavuus ja korjattavuus ilman kaivamista ovat infraputken näkyvin parannus vanhaan tapaan verrattuna. Infraputken sisällä olevat viat ovat myös nopeita paikallistaa ja korjata, kertoo Uponor Infran projektipalveluista vastaava Christian Vestman.

– Infraputken sisällä kaapelit ja putkistot pysyvät suojassa sekä maan kosteuden että mahdollisen tärinän aiheuttamalta kulumiselta ja vioittumiselta, mikä lisää niiden elinikää.

Ruotsalaiskaupungit kiinnostuneita

Infraputki sopii erityisen hyvin tiheään rakennetuille alueille sekä sellaisiin kohteisiin, joissa on haastavat maaolosuhteet. Esimerkiksi korkealla oleva pohjavesi aiheuttaa eroosiota maan sisään kaivettuihin putkiin ja kaapeleihin sekä etenkin niiden liitoksiin. Tiheään rakennetuilla alueilla putkistojen ja kaapeleiden esiin kaivaminen korjausta ja asennusta varten haittaa liikennettä ja yleistä asumismukavuutta.

Vallastadenin esimerkin innoittamina monet ruotsalaiset kaupungit ovat kiinnostuneet infraputken asennuksesta. Tällä hetkellä 12 ruotsalaiskaupungissa infraputkisuunnitelmat ovat edenneet budjetointiastelle, ja ainakin yhden kohteen rakennustyöt aloitetaan ensi vuonna. Myös muutamat eteläsuomalaiset kaupungit ovat kiinnostuneet infraputken asennuksesta.

– Perinteiseen kaapeleiden ja putkien maahan kaivamiseen verrattuna infraputken asennuksen alkuinvestointi on korkeampi, mikä onkin suurin este sen nopealle leviämiselle. Toisaalta infraputken käyttöikä on jopa 100 vuotta, ja putken omistaja voi periä vuokraa putken sisällä operoivilta yhtiöiltä, joten investointikustannuksia ei voi suoraan verrata keskenään, Vestman toteaa.

Saadaanko Vaasaan referenssikohde?

Infraputken suunnittelu- ja asennustyöt tapahtuvat Uponor Infran Vaasan yksikön toimesta ja komponentit tilataan Uponorin lähimmästä tuotantoyksiköstä, kertoo Christian Vestman.

Vestmanin mukaan olisi hienoa, jos Vaasa ensimmäisenä suomalaiskaupunkina rakentaisi infraputken esimerkiksi uudelle Ravilaakson asuinalueelle. Uusiin energiaratkaisuihin erikoistuva asuinalue toimisi silloin edelläkävijänä myös kunnallistekniikassa. Ja edustaahan infraputken suunnittelu ja asennus vaasalaista osaamista siinä missä monet energiaratkaisutkin!

– Infraputken rakentamismahdollisuudesta Ravilaaksoon on keskusteltu jo pitkään, mutta lopullinen päätös riippuu monesta asiasta. Toivoisimme alueelle esimerkiksi paikallista matalalämpöön perustuvaa kaukolämpöverkkoa sekä energian varastointia kallioperään, sanoo tonttipäällikkö Pertti Onkalo Vaasan kaupungin kiinteistötoimesta.

Ravilaakso on suunniteltu rakennettavaksi melko tiheästi, ja sinne on tarkoitus rakentaa muitakin seudun yritysten osaamiseen perustuvia ratkaisuja. Nämä puhuvat myös infraputken toteuttamisen puolesta. Lopulliseen päätökseen vaikuttaa tietysti myös alueen rakentamisbudjetti.

– Uponor on mukana Cleantech Kvarken -hankkeessa, jossa pyrimme löytämään paikallisia innovaatioita, joita voisi käyttää esimerkiksi kaupunki-infran rakentamiseen meillä ja muualla. Infraputki on hyvä esimerkki tällaisesta innovaatiosta. Olisi hienoa, jos sitä voisi hyödyntää myös täällä tuotteen syntysijoilla, toteaa VASEKin projektipäällikkö Mauritz Knuts.

[contact_member,name=Mauritz Knuts,id=22,details=Name]

Cleantech Kvarken on Västerbottenissa, Örnsköldsvikissä ja Vaasan seudulla toteutettava hanke, jonka tavoitteena on rajat ylittävä yritysyhteistyö sekä energia- ja ympäristöalan tuotteiden ja palveluiden vienti. Hanke saa rahoitusta Botnia-Atlantica Interreg-ohjelmasta.

Teksti: Johanna Haveri
Kuvat: Uponor, Johanna Haveri, Mauritz Knuts