Hiilineutraali liikkuminen vaatii asenteen ja omien tapojen muuttamista

Kesäkuussa päättyvässä MoveIT-hankkeessa ollaan pääsemässä Vähähiiliset liikennepalvelut Vaasan seudulla 2030 -tiekartan kanssa viimeistelyvaiheeseen. Tiekarttaan keskittyneiden työpajojen kolmannessa osassa 25.3. esiteltiin tiekarttaluonnosta ja kerättiin siihen kommentteja. Seuraavaksi tiekartta lähtee lausuntokierrokselle sekä aloitetaan tiekartan visualisointia ja taittotyötä. Tiekartta valmistuu toukokuussa.

Olli-Jussi Korpinen Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta esitteli Mikkelin seutukunnalle tehtyä 2030-luvulle ulottuvaa liikenteen päästövähennysten polkua. Työssä huomioitiin eri käyttövoimaskenaariot, väestön ja julkisen liikenteen kehittymisen skenaariot sekä lisättiin tietoisuutta liikenteen kasvihuonepäästöistä.

– Liikenteen ja liikkumisen päästöihin vaikuttaa sekä liikkumis- ja liikuttamistarpeet, kulkuneuvoon sopiva käyttövoima tai polttoaine että valitun kulkuneuvon energiatehokkuus. Mikkelin seudulla tehdään viikkotasolla yli miljoona matkapäätöstä sekä yli 20 uuden auton ostopäätöstä, Korpinen kertoi ja jatkoi:

– Yksityisautoilun vaikutus on merkittävä, mutta haja-asutusalueella vaihtoehdot ovat vähissä, sillä heikompi väestöpohja ei mahdollista julkista liikennettä. Yksityisautoilua ylläpitää myös lisääntyvä vapaa-ajan asuminen. Yhteiskäyttöautoilu on vasta alkuvaiheessa ja vähäpäästöiset käyttövoimat yleistyvät hitaasti.

Korpisen mukaan Mikkelin seutukunnalla odotellaan matkaketjupalveluja, sillä turistit ovat taksien varassa, vaikka paikallisliikenne onkin kohtuullinen ja kaukoliikenteen yhteydet pohjois–etelä-suunnassa ovat hyvät.

– Terveisinä Vaasan seudulle huomautettakoon, että kulkutapavaihtoehtojen monipuolisuus vaihtelee eri alueilla ja eri asukkailla. Liikenteeseen liittyvän paikallisen tiedon ja faktojen jakaminen paikallisille toimijoille on tärkeää, Korpinen muistutti.

• Tutustu Olli-Jussi Korpisen esitykseen

Ennen työpajaosuuden alkua projektiasiantuntija Heli Siirilä Vaasan yliopistosta esitteli tiekarttaluonnosta. Tiekartassa käsitellään liikkumista kahdeksan eri teeman eli työpaikkojen, asukkaiden, liikennöitsijöiden, maksutapojen, infrastruktuurin, hallinnon, rahoituksen ja talouden sekä viestinnän näkökulmista. Nykytilasta kuljetaan välipysäkkien kautta maaliin eli vuoteen 2030.

Työpajaryhmissä keskustelua heräsi muun muassa matkustamispäätöksistä, ja pohdittiin työnantajan vaikutusmahdollisuuksia siihen, tehdäänkö matkoja ollenkaan ja miten etätyötä pystytään lisäämään, myös koronan jälkeen. Myös vapaa-ajan liikkuminen ja autoiluarki ovat rutiinia, jolle harvoin nähdään vaihtoehtoja. Työpajaosallistujat pohtivat, mistä saataisiin tarvittava porkkana muutokselle?

Siirilän ja projektipäällikkö Matias Båskin johdolla työpajakeskusteluissa peräänkuulutettiin asennemuutosta ja omien tapojen muuttamista. Huomautettiin, että Vaasan seudulla on 15 000 yritystä ja yhdeksän vuotta aikaa tehdä muutos. Erään kommentin mukaan julkisissa hankinnoissa painotetaan liikaa sähköautoja, eikä huomioida biokaasua, josta seudulla on paljon kokemusta ja joka olisi maaseudun pitkillä etäisyyksillä toimivampi ratkaisu.

Keskusteluissa kävi ilmi, että Vaasaan on suunnitteilla kattava pyörätieverkosto, ja tätä kokonaissuunnitelmaa olisikin tuotava selkeästi esille kaupunkilaisille. Myös Vaskiluotoon valmistunut uusi pyörätie on osoitus siitä, että työmatkaliikennettä halutaan ohjata hiilineutraalimmaksi.

Työpajassa keskusteltiin vilkkaasti myös sähköautojen latauspisteistä taloyhtiöissä, pyörätieverkoston kunnossapidosta sekä datan ja suunnitelmien avoimuudesta.