Ekologinen ja myrkytön passiivitalo rakentumassa Sundomiin

Ekologisen ja myrkyttömän passiivitalon rakentaminen Suomessa ei ole helpoimmasta päästä rakennusprojekteja. Tämän sai huomata rakennusalan opettajana työskentelevä Daniel Ström päätettyään rakentaa sellaisen kodin itselleen.
- Mielenkiintoni ekologisia passiivitaloja kohtaan heräsi muutamalla luennolla sekä opintomatkalla Ruotsiin, jotka kaikki oli järjestetty Mauritzin hankkeen kautta. Istuttuani kahvitauolla pallottelemassa ideoita kollegani kanssa kesällä 2013 lisäsin selvästi myrkyttömän linjauksen rakennussuunnitelmiini, Ström kertaa.

Energiatehokkaan rakentamisen hankkeesta VASEKilla vastaava Mauritz Knuts iloitsee siitä, että hanke on herättänyt uusia ajatuksia sekä konkreettisia toimenpiteitä rakennusalalla.

Passiivitalo eristetään hyvin

Passiivitalon tehokkaiden eristeiden ansiosta talon lämmönsyöttö voidaan minimoida. Taloa lämmittävät pääasiassa aurinko sekä talon asukkaat, kun he tekevät ruokaa, kylpevät tai käyttävät elektronisia laitteita. Eristeet takaavat myös sen, ettei lämpö pääse karkaamaan talvella. Strömin oman passiivitalon rakentaminen mutkistui, kun hän halusi käyttää ekologisia ja myrkyttömiä rakennusmateriaaleja.
- Suomesta on suhteellisen helppo löytää ekologisia rakennusmateriaaleja, joiden valmistus on mahdollisimman luontoystävällistä. Sitten materiaalit kuitenkin käsitellään erilaisilla aineilla, jotka eivät aina ole ihmisille terveellisiä. Haluan ajatella myös talon terveysvaikutuksia eli sitä, että talossa on terveellistä asua, Ström selittää.

Töissä Strömin hengitystiet sekä keuhkot reagoivat hänen työstäessään erilaisia eristysmateriaaleja. Ström ei mielestään myöskään voi hyvin taloissa, jotka on eristetty epäorgaanisilla materiaaleilla tai joissa on muovieristeet. Niinpä hän päätti toteuttaa unelmansa myrkyttömästä talosta.

Daniel Ström (vas.) esittelee Mauritz Knutsille talossa
käytettyjä tuulensuojalevyjä. Talon katto on maalattu
Strömin keittämällä ruosteenpunaisella värillä.

Rakennusmateriaalit ulkomailta

Saadakseen haluamiaan rakennusmateriaaleja Ström joutuu tilaamaan ne ulkomailta, eli suoraan maahantuojilta.
- Sain juuri kiinnitettyä talon ulkoseiniin 24 mm paksuiset puukuidusta valmistetut pontatut tuulensuojalevyt. Levyt on käsitelty steariinilla bitumin sijaan. Maahantuojan mukaan tilaamani levyt ovat ainutlaatuiset Suomessa. Talon rungon sisäpuolelle tulee 22 mm paksuisia myrkyttömiä OSB-levyjä. Suomessa OSB-levyjä pidetään edelleen hieman roskalevyinä, joten tilasin omani Sveitsistä. Nämä tilaamani 22 mm levyt ovat tarpeeksi ilmatiiviitä toimiakseen kosteus- sekä tuulensuojana juuri sen paksuisissa seinissä, jotka rakennan. Paikallisissa rakennustarvikeliikkeissä myydään samalta maahantuojalta korkeintaan 18 mm paksuisia OSB-levyjä.

Tarvittavan puutavaran Ström on sahannut itse eikä hän aio palkata ketään auttamaan rakennushommissa.
- On vaikeaa löytää ihmisiä, jotka osaisivat nämä asiat. Standardiratkaisut eivät ole minua varten, ja haluan pystyä valvomaan koko rakennusprosessia. Eri rakennusmateriaalien yhdistely oikealla tavalla vaikuttaa olevan rakennusalalla erityisen vaikeaa.

Uumajassa asuva passiivitalojen asiantuntija Thomas Greindl on toiminut Strömin mentorina eri rakennusvaiheissa. Greindl on työskennellyt ekologisten rakennusmateriaalien kanssa yli 20 vuotta, joten hän on osannut vinkata Strömiä ekologisista myrkyttömistä materiaaleista.

- Oppitunneillani tulen kertomaan tämän prosessin myötä oppimistani asioista. Taloni on vielä erikoinen, mutta uskon ja toivon, että tapani rakentaa on tavallista Suomessa vuonna 2020 ja että ratkaisut olisivat silloin mukana myös uusissa rakennusmääräyksissä.

Ikkunoiden karmit on rakennettu sisäpuolelle, jotta niissä olisi mahdollisimman pienet kylmäsillat. –Ikkunoista tulee kyllä yhtä isot kuin talon rungossa näkyvät reiät. Voin myöhemmin vaikka rakentaa karmit ulkoseiniin koristeeksi, Ström toteaa.

Miten passiivitalo eroaa tavallisesta talosta?

Eristeiden lisäksi melkein kaikki muutkin passiivitalossa käytetyt ratkaisut eroavat standarditaloista. Passiivitalossa esimerkiksi ilmanvaihdon tuloilman putki voi olla 50 metriä pitkä ja se kaivetaan maan alle kahden metrin syvyyteen. Maan alla lämpötila on vuoden ympäri noin +5 °C, minkä ansiosta putkessa kulkeva ilma lämpenee talvella ja viilenee kesällä. Standardiratkaisuissa ilmanvaihdon tuloilmalle tehdään reikä talon seinään, mutta silloin tuloilma voi olla kaikkea -30 °C ja +30 °C väliltä.

- Käytän lattian eristämiseen XPS-levyjä, sillä ne imevät vähemmän kosteutta kuin tavallisesti lattiaeristeenä käytetyt EPS-levyt. Turhien kylmäsiltojen välttämiseksi rakensin taloon myös kaksi runkoa. Ja talon suunnittelun lähtökohtana on tietenkin toiminut tontti, jotta aurinko pääsee paistamaan ikkunoista sisään mahdollisimman hyvin, Ström luettelee.

Lopuksi hän toteaa, että hänen elinaikanaan talon rakennuskustannukset ja talon tuomat energiasäästöt ovat todennäköisesti plus miinus nolla. Asia ei häntä kuitenkaan näytä sen kummemmin painavan, sillä hänen valintansa ovat idealistisia. Se, että Strömin valitsemat rakennusratkaisut leviävät pikku hiljaa ympäri Suomen, on nimenomaan Strömin kaltaisten innostuneiden ja perehtyneiden ihmisten ansiota.

Ström esittelee taloon tulevan vesitakan ilmanvaihtokanavaa.