<![CDATA[Vaasanseudun Kehitys Oy - RSS]]> https://www.vasek.fi/home/ <![CDATA[Miten saada ulkomaiset matkailijat tuntemaan itsensä tervetulleiksi – käytännön vinkkejä]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/miten-saada-ulkomaiset-matkailijat-tuntemaan-itsensa-tervetulleiksi-kaytannon-vinkkeja mokkeily vaasan sisasaaristo S6A2110 SEUDUN KUVAPANKISTA 600pxMatkailun kesäkausi on käynnistynyt. Teillä ja toreilla näkyy kotimaan matkailijoita jo runsaasti, ja muutamia ulkomaisia rekisterilaattojakin tulee autoteillä vastaan. Usein kuulee mietittävän, mitä ulkomaiset matkailijat lomaltaan täällä hakevat ja miten heidät pitäisi ottaa huomioon. Onko kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden palvelemisessa eroja?

– Saksankielisistä maista tulevat matkailijat saapuvat tänne nauttimaan luonnon läheisyydestä ja siitä, että ihmisiä ei ole ruuhkaksi asti, kertoo itävaltalainen Birgit Müller, joka on asunut Vaasan seudulla vuodesta 2014.

– Luonnon ja rauhan lisäksi heitä kiinnostaa jokin ”pieni action”, esimerkiksi mahdollisuus vuokrata kajakki ja päästä melomaan maailmanperintöalueella.

Vaasan seutu on lähempänä kuin Lappi

Müller on kotoisin Itävallan Kitzbühelistä. Matkailun voidaan sanoa olevan hänellä geeneissä, sillä vanhemmat pitävät Bed & Breakfastia, ja kuvankauniin Tirolin maakunnan pääelinkeino on matkailu, joten sen asukkaat ovat tottuneet elämään matkailijoiden keskellä.

Birgit MullerBirgit Müller

Müller kertoo, että pohjoiseen lomallansa suuntaava itävaltalainen matkailija valitsee tietoisesti yksilöllisemmän loman kuin etelän aurinkoon matkaavat. Vaikka Pohjois-Euroopan sää ei kesäaikaan aina ole miellyttävä, nämä matkailijat ovat valmiita ottamaan riskin – ja haluavat sen vastapainoksi muita elämyksiä.

Suomesta annetaan matkailumaana usein kuva, jossa näkyvät vain Helsinki ja Rovaniemi.

– Vaasan seudulla voi kuitenkin kokea luonnon, hiljaisuuden ja keskiyön auringon aivan samalla tavoin kuin Lapissa, Müller sanoo painokkaasti.

– Suomi on saksankielisistä maista saapuville matkailijoille kuitenkin kallis maa, ja sehän on vain hyvä, että ei tarvitse matkata Lappiin asti, hän jatkaa.

Automatkailijoita kiinnostaa Müllerin mukaan myös laivayhteys Vaasan ja Uumajan välillä, jolloin naapurimaan voi kokea samalla reissulla. Saksan Travemündestä pääsee autolautalla Helsinkiin, ja omalla autolla matkaaminen on ylipäätään vapaampaa eikä matkatavaroitakaan tarvitse pakata niin tiiviisti. Lisäksi moni valitsee tällä hetkellä automatkailun lentomatkustusta varjostavien terroriuhkien vuoksi.Vaasan kanoottikerho 039 SEUDUN KUVAPANKISTA 600px

Mitä on hyvä pitää mielessä?

Me suomalaiset olemme uteliaita tietämään, mitä muut meistä ajattelevat. Müller kertookin kysyttäessä mielellään asioista, jotka hämmentävät saksankielisistä maista saapuvia matkailijoita ja antaa vinkkejä matkailuyrittäjille siihen, miten saada vieraat viihtymään seudullamme.

– Itsepalvelu on meille keskisen Euroopan vanhoista kulttuureista tuleville vaikea asia, hän aloittaa naurahtaen, – ja Suomessahan useimmat kahvilat ja lounasravintolat toimivat itsepalveluperiaatteella. Saksankielinen matkailija menee pöytään istumaan ja odottamaan palvelua – jota ei koskaan tule.

Suomalainen vähäsanaisuus saattaa tottumattomasta tuntua epäystävällisyydeltä. Müller vinkkaa, että asiakkaan kanssa kannattaa aina jutella jonninjoutaviakin, vaikkapa kysyä, mistä he tulevat ja mitä ovat tehneet matkallaan tai päivitellä säätä.

– Myös hyvän matkan toivotukset tai muu jutustelu tavallisen ”hei hein” jatkoksi antavat matkailijalle tunteen, että hän on todella tervetullut uudestaankin.

IMG 0029 600pxAutomatkailijan matkantekoa helpottaisi opastuskylttien ajankohtaisuus. Müller kertoo esimerkkinä kyltin, jossa lukee ”Café 2 km”. Autossa jo hyvän tovin istuneen matkailijan mieli keskittyy suunnittelemaan tulevaa pysähdystä ja nautittavia virvokkeita tai ruokaa – kunnes tullaankin kahvilalle ja se on kiinni. Vaikka kahvila on auki vain tiettyinä aikoina kesäisin, kyltti seisoo tien laidassa ympäri vuoden ja saa matkailijan ärtyneeksi.

Paikallinen ruoka kiinnostaa matkailijoita aina. Meillä Suomessa ei kuitenkaan ole ollut tapana kehuskella ruoalla, ja Müller sanookin, että hän ei itse vielä kolmen vuoden maassa asumisen jälkeenkään osaa sanoa, mikä seudullamme on tyypillistä ruokaa.

– Ruokapaikat voisivat paremmin tuoda esille ruokalajien paikallisuutta ja ylipäätään kertoa ruoasta enemmän ja positiivisemmin.

Saksankielinen googlailee saksaksi

Yksilöllinen matkailija suunnittelee ja varaa reissunsa itse. Suomalaiset ovat tottuneet googlailemaan tietoa matkustuskohteista englanniksi, mutta saksankielisissä maissa tämä tehdään saksaksi. Siksi matkailuyrityksellä on hyvä olla kotisivut ja muu netistä löytyvä tieto saksan kielellä.

– Mahdollisuus saada saksankielisiä asiakkaita kasvaa, jos he saavat lukea kohteista omalla kielellään. Mutta vaikka kieli yhdistääkin saksaa äidinkielenään puhuvat yhdeksi ryhmäksi, kulttuureissa on kuitenkin eroavaisuuksia, eivätkä esimerkiksi itävaltalaiset halua tulla verratuksi saksalaisiin, sanoo Müller hymyillen.

ojen ikimetsa 8679 SEUDUN KUVAPANKISTA 600pxMaisema ja ympäristö vaikuttavat siihen, millaisia ihmiset ovat. Me suomalaiset tiedämme millaisia olemme, ja voisimme joskus pohtia, miten se vaikuttaa vieraanvaraisuuteemme matkailijoita kohtaan.

 

Menestyksekästä kesäkautta toivottaen
Matkailuyrittäjät tiedon kautta kasvuun -hanke

lippu ja tunnuslause 300px ELY LA01 Logo FI B3 RGB 200px 72dpi

]]>
Tue, 20 Jun 2017 00:00:00 +0300 https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/miten-saada-ulkomaiset-matkailijat-tuntemaan-itsensa-tervetulleiksi-kaytannon-vinkkeja
<![CDATA[VASEK ja muut SEKES-yhtiöt mukana Suomen yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa Oulussa]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/vasek-ja-muut-sekes-yhtiot-mukana-suomen-yrittajien-kunnallisjohdon-seminaarissa-oulussa kujo oulu64Anu Vehviläinen. Kuva: Studio Valokeila/Vesa Ranta

Suomen Yrittäjien järjestyksessään 25. Kunnallisjohdon seminaari #KUJO2017 järjestettiin tänä vuonna Oulussa 7.-8.6.2017. Tapahtuma kokosi yhteen ennätyksellisesti yli 950 kunnanjohtajaa, elinkeinojohtajaa, kunnanvaltuutettua, yrittäjävaikuttajaa ja muuta kunta-alan asiantuntijaa. Seminaarin yhteydessä käsiteltiin monin tavoin myös kasvupalvelu-uudistusta sekä kehitysyhtiöiden roolia.

Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES järjesti jäsenyhtiöiden hallituksille seminaaria edeltävänä päivänä vertaistilaisuuden, jossa pohdittiin eri kehitysyhtiöitä edustavan noin 50 hengen voimin kehitysyhtiön johtamiseen liittyviä seikkoja sekä vaihdettiin ajatuksia ja ideoita. Teemoiksi nousivat kasvupalvelu-uudistus ja kehitysyhtiön merkitys yhdyspintana alueen yrityksiin, asiakas- ja omistajaviestintä sekä erilaiset parhaat käytännöt.

7.6. aamupäivällä pidettiin SEKESin ja Suomen Yrittäjien yhteistilaisuus kasvupalvelu-uudistuksesta. Tilaisuutta oli alustamassa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Ministeri Vehviläinen muistutti alustuksessaan mm. hallinnon olevan aina myös palvelua. Hän korosti myös julkisten palvelujen tarjonnassa yhden luukun periaatetta, jota kehitysyhtiötkin toteuttavat yrityspalveluissa. Ministeri nosti SEKESin ja kehitysyhtiöt sekä niiden tarpeen vahvasti esiin myös iltapäivän päätilaisuudessa pitämässään esityksessä. Ministeri Vehviläinen totesi: ”Pidän erityisen tärkeänä näiden kehitysyhtiöiden roolia myös maakuntauudistuksen jälkeen.”

Suomen Yrittäjien Antti Neimala korosti pienten ja mikroyritysten tarpeiden huomioimista uudistuksessa, sillä nämä yritykset muodostavat noin 97 % koko yrityskannasta. Lisäksi Neimala korosti yhtenäisen palveluketjun tärkeyttä aina valtakunnallisiin kasvupalveluihin saakka, sekä toi esiin vaatimuksen pitkälle menevästä markkinaehtoisuudesta kasvupalvelujen toteuttamisessa.

SEKESin Jaakko Helenius avasi esityksessään kehitysyhtiöiden kahta roolia. Kehitysyhtiöiden perusrooli on parantaa alueen elinvoimaa yrityskehityksen ja toimintaympäristön kehittämisen kautta, toisaalta se toimii yhden luukun periaatetta toteuttavana ikkunana kaikkiin julkisiin ja yksityisiin yrityskehityspalveluihin, myös maakunnan kasvupalveluihin. Helenius ei nähnyt kasvupalvelu-uudistuksen merkittävästi muuttavan kehitysyhtiöiden roolia, sillä kehitysyhtiöt eivät nykyäänkään juuri tuota palveluita TEM-konsernille eivätkä pääsääntöisesti myöskään uudelle maakunnalle.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi seminaarissa kunnallisten elinkeinoyhtiöiden palveluille olevan tarvetta jatkossakin. Hän edellytti samalla, että rajanveto markkinaehtoiseen toimintaan pysyy selvänä.

 

Pekka Haapanen
Pekka Haapanen
Toimitusjohtaja
+358 40 507 7330
Corporate governance /HHJ rakennusala, kauppa


 

]]>
Fri, 16 Jun 2017 00:00:00 +0300 https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/vasek-ja-muut-sekes-yhtiot-mukana-suomen-yrittajien-kunnallisjohdon-seminaarissa-oulussa
<![CDATA[Mervi-hirven tapaaminen on unohtumaton elämys]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/artikkeleita/mervi-hirven-tapaaminen-on-unohtumaton-elamys mervi ja markku maassa pieni uusi

Mervi-hirvi on niin kesy, että se antaa Markku Harjun makoilla vieressään.

Vaikka moni suomalainen on nähnyt hirven luonnossa, Mervi-hirven näkeminen on silti unohtumaton elämys.

Kesäkuun alussa noin 30 Vaasan nivelpiirin jäsentä suuntasi bussilla kohti Raippaluotoa tutustumaan maailmanperintöalueeseen sekä villieläinhoitola Nordic Wildlife Careen ja sen kuuluisaan Mervi-hirveen. Retken järjesti KvarkenGuides-osuuskunta.

Villieläinhoitolassa hoidetaan vuosittain noin 100–200 eläintä aina hirvestä hiireen ja lepakosta merikotkaan. Eläimet pyritään aina palauttamaan luontoon. Mervi-hirvi on kuitenkin poikkeus.
– Hirvieläimiä ei voi vapauttaa takaisin luotoon, koska ne leimautuvat hoitajaansa. Sen vuoksi hirvenvasoja ei saa lähestyä luonnossa, tai muuten saa seuralaisen, villieläinhoitolaa pitävä Markku Harju selittää.

Mies ja hirvi sulassa sovussa

Retkipäivänä hyväntuulinen Mervi-hirvi ilmestyy heti näkyviin, kun kuulee Harjun saapuneen. Harju menee Mervin aitaukseen ja istahtaa kaatuneen puun päälle.
– Kun istun tässä kaatuneen puun päällä, niin Mervi tietää, että kaikki on hyvin. Mervi suhtautuu vieraisiin yleensä rauhallisesti, Harju kertoo.

Mervi asettuu makuulle ja Harju seuraa perässä. Kamerat otetaan esiin, kun mies ja hirvi makaavat vierekkäin sulassa solussa. Mervi-hirvi ei ole aggressiivinen, mutta pelästyessään se voi potkaista.
– Kerran kaadoin puita moottorisahan kanssa, ja Mervi pelästyi moottorisahan ääntä. Kun laskin moottorisahan maahan, Mervi alkoi potkia sahaa, Harju kertoo.

mervi yleiso pieniMervi-hirvi tuli aidan lähelle, joten sitä pääsi silittämään.

Mervi-hirvi tulee seuraavaksi aivan aidan viereen, jolloin osa pääsee silittämään sitä. Retkeilijöiden tarjoamaa heinätuppoa se ei kuitenkaan huoli.
– Kuten muutkin naiset, Mervikin on tarkka linjoistaan, Harju sanoo hymyillen.

Vaasan nivelpiiriläiset olivat erittäin tyytyväisiä vierailuun villieläinhoitolassa.
– Emme osanneet kuvitella, että Mervi on niin kesy. Olemme nähneet hirviä ennenkin, mutta emme näin läheltä, retkelle osallistuneet kertovat.

mervi ja markku pieni

 

 

 

Harju kutsui Merviä aluksi Hirveksi. Nimi muutettiin myöhemmin Merviksi, koska se oli lähellä alkuperäistä nimeä.

 

 

Villieläinhoitolaan vain ryhmien kanssa

Villieläinhoitolaan pääsee tutustumaan vain ryhmien kanssa. Varsinainen perhekohde se ei kuitenkaan ole, sillä pienten lasten vilkas käytös voi pelästyttää Mervi-hirven.

VASEKin yritysneuvojien Peter Källbergin ja Sari Saarikosken avulla käynnit villieläinhoitolaan on tuotteistettu, eli niistä on tehty ryhmille sopivia kokonaisuuksia. VASEK muun muassa koordinoi testiasiakasryhmän vierailun villieläinhoitolaan.

– Nyt vierailevia ryhmiä käy paikalla sopivissa määrin villieläinhoitolan toiminnan kannalta. Olemme myös esitelleet Harjulle erilaisia rahoitus- ja hankemahdollisuuksia, ja työ niiden parissa jatkuu edelleen, Saarikoski kertoo.

– VASEKin ansiosta tietoisuus paikasta on kasvanut sekä Vaasan seudulla että muualla Suomessa, Harju sanoo.

Teksti ja kuvat: VASEK

Lue lisää testiryhmän käynnistä: Mervi hurmasi kansainväliset vierailijat

]]>
Fri, 16 Jun 2017 00:00:00 +0300 https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/artikkeleita/mervi-hirven-tapaaminen-on-unohtumaton-elamys
<![CDATA[Suuntana syksyllä: Bergen]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/suuntana-syksylla-bergen ToneH 600px

Kuvassa seisomassa VASEKin Lasse Pohjala ja Invest In Bergenin Tone Hardvedt

Joukko Norjan markkinoiden mahdollisuuksista innostuneita kuulijoita kokoontui Yrkesakademille 13.6. Nordic Gateway -hankkeen järjestämään Navigate Norway -tilaisuuteen. Tietoa Bergenin alueen mahdollisuuksista suomalaisyrityksille esitteli Invest in Bergenin Tone Hardvedt. Alueen kärkialat kattavat paitsi öljy- ja kaasualan myös merenalaiset toiminnot, merestä saatava ravinnon, meri-cleantechin, merenkulkualan, mediateknologian sekä seikkailumatkailun. Erityisesti Hardvedt vinkkasi Bergenin lähelle rakennettavasta Lyseparkenin alueesta, jonne etsitään osaamista erityisesti energiateknologian saralta.

Todisteena siitä, että Norja on paljon muutakin kuin öljyä, kaasua ja meren antien hyödyntämistä, oli tilaisuuden pääpuhuja Bård Eker. Hän kertoi oman yrittäjätarinansa ja design- ja tuotekehitysyhtiö Eker Designin toimintaperiaatteita sekä viisaita sanoja yrityksen pyörittämisestä. Hän korosti avomielisyyttä ja uteliaisuutta sekä sitä, että ”joskus hulluiltakin tuntuvat ideat täytyy toteuttaa”.

Eker 400px

Bård Eker

Nordic Gatewayn alkuvuodesta järjestämässä pop-up -toimistossa Stavangerissa mukana ollut yrittäjä Kristian Schrey kertoi VASEKilta ja Viexpolta saamastaan avusta ja tuesta kontaktien ja yhteistyön luomisessa norjalaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa sekä muistutti, että juuri oikeiden ihmisten tapaaminen on tie uusille markkinoille.

Seuraava pop-up -toimistomahdollisuus Pohjanmaan yrityksille on Bergenissä 25.9.–20.10.2017. Nordic Gateway tarjoaa toimiston paikan päällä ja avustaa yrittäjiä pääsemään esille Norjan markkinoilla.

Tilaisuuden järjestänyt Nordic Gateway -hanke saa rahoitusta Euroopan aluekeskusohjelmasta.

www.nordicgateway.fi  

Bergenin pop-upista myös Viexpon sivuilla: http://www.viexpo.fi/nordic-gatewayn-pop-up-lanseeraus!.html

Lisätietoja

Lasse Pohjala
Lasse Pohjala
Senior Business Advisor
+358 400 629 388
Sijoittautuminen ja kansainvälistyminen; Tontit ja toimitilat

Katja Jankens
Katja Jankens
Kansainvälistymisasiantuntija
+358 6 781 64 43
+358 50 573 88 76
Viexpo

NordicGateway 1920x237px v4

EU EAKR FI vertical 20mm rgbVipuvoimaaEU 2014 2020 rgb

]]>
Thu, 15 Jun 2017 00:00:00 +0300 https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/suuntana-syksylla-bergen
<![CDATA[Huolellisesti valmistautumalla omistajanvaihdokset sujuvat]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tiedotteet/huolellisesti-valmistautumalla-omistajanvaihdokset-sujuvat tarraplanssi

Yrittäjällä on usein vahva osaaminen omasta alastaan ja omista tuotteistaan, mutta liiketoimintaosaamisessa voi olla puutteita. Jos yrityksessä on omistajan- tai sukupolvenvaihdos ajankohtainen, tarvitaan sen myyntikunnon arvioimisessa useimmiten ulkopuolista neuvontaa ja käytännön toimenpiteiden koordinointia. Juuri käynnistyneessä Valmisteltu omistajanvaihdos -hankkeessa varmistetaan omistajanvaihdosten sujuminen luomalla yhteinen palvelukonsepti Pohjanmaalla toimivien kehittämisorganisaatioiden käyttöön.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoituksensa saavan hankkeen toteuttavat Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia ja Kristiinankaupungin elinkeinokeskus. Huhtikuussa 2017 käynnistynyt hanke jatkuu vuoden 2019 loppuun asti.

– Tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta hyvin valmisteltujen omistajanvaihdosten merkityksestä liiketoiminnalle, niin ostajan kuin myyjänkin näkökulmasta. Haluamme saada yrittäjät aloittamaan omistajan- tai sukupolvenvaihdoksen suunnittelu ja toteutus hyvissä ajoin ennen lopullista kauppaa tai sukupolvenvaihdosta, hankkeen projektipäällikkö Sari Saarikoski VASEKilta kertoo.

– Kehittämällä omia neuvontaprosessejamme pystymme takaamaan sen, että yrittäjät saavat samanlaista, laadukasta ja osaavaa neuvontaa omistajanvaihdostilanteessaan, oli yritys sitten Vaasan, Pietarsaaren tai Kristiinankaupungin seudulta. Ja yhdessä toimimalla tieto myös niistä ”hiljaisessa” myynnissä olevista yrityksistä leviää tehokkaammin alueiden välillä, yritysneuvoja Kari Myllymäki Concordiasta kertoo ja jatkaa:

– Ja toki tulemme levittämään entistä enemmän tietoa nyt jo muutaman vuoden käytössä olleesta Pohjanmaan Yrityspörssistä, jotta useampi laittaisi sinne yrityksensä myyntiin, saisi näkyvyyttä laajemmin ja siten enemmän ostajaehdokkaita.

– Yrityksen myymisprosessi on yrittäjälle usein pitkä ja henkilökohtainen. Aikaa vievin vaihe voi olla sen selvittäminen, kuka tai ketkä ryhtyvät jatkajiksi, ja millä omistusosuuksilla, Timo Vauhkonen Kristiinankaupungin elinkeinokeskuksesta muistuttaa.

Perusteellinen valmistautuminen ja ajoissa aloitettu verosuunnittelu on erityisen tärkeää, sillä ennen omistajanvaihdosta voidaan veroseuraamuksia pienentää esimerkiksi yhtiömuodon tai yhtiösopimuksen muutoksilla, osingonjaolla tai jakautumisella.

– Omistajanvaihdos on yritykselle todellinen kehittymisen mahdollisuus, ja sitä pitäisi korostaa jatkajien houkuttelussa. Olemassa olevan yrityksen ostaminen on oiva tapa ryhtyä yrittäjäksi! kokenut omistajanvaihdoksiin erikoistunut yritysneuvoja Kjell Nydahl muistuttaa.

Nydahl tulee hankkeen aikana toimimaan kaikkien kolmen organisaation yritysneuvojien mentorina omistajan- ja sukupolvenvaihdosneuvonnassa. Hän jakaa monivuotisen kokemuksen tuomaa osaamistaan, ja yhdessä organisaatiot luovat toimintamallit siitä, miten erilaisissa tilanteissa edetään suunnitelmallisesti ja huolellisesti valmistautuen.

Tietoa omistajan- ja sukupolvenvaihdoksista jaetaan yrityksille muun muassa säännöllisesti järjestettävissä omistajanvaihdosseminaareissa. Ensimmäinen seminaari on 31.10. Vaasassa, seuraavat vuoden 2018 puolella Pietarsaaressa ja Kristiinankaupungissa.

Lisätietoja

Sari Saarikoski2
Sari Saarikoski
Yritysneuvoja
+358 40 558 6058
Hyvinvointialan yrittäjyyden kehittäminen, palvelusetelikoordinaattori; aloittavat yritykset; projektipäällikkö Valmisteltu omistajanvaihdos; Vaasa


Kari Myllymäki, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia, 010 239 7555
Timo Vauhkonen, Kristiinankaupungin elinkeinokeskus, 040 5073342

]]>
Thu, 15 Jun 2017 00:00:00 +0300 https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tiedotteet/huolellisesti-valmistautumalla-omistajanvaihdokset-sujuvat
<![CDATA[Yritysneuvoja tavattavissa Isossakyrössä]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tapahtumat/yritysneuvoja-tavattavissa-isossakyrossa Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin päätehtävä on antaa yritysneuvontaa seudun yrityksille. VASEKin yritysneuvojilta saa apua, tukea ja neuvontaa kaikissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa ja yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista.

Isonkyrön yritysten toiminnan kehittämisen tukena ja apuna ongelmissa toimii yritysneuvoja Antti Alasaari. Hän on yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien tavattavissa Isonkyrön kunnantalolla kerran kuussa.

– Poikkea kunnantalolle tervehtimään tai varaa etukäteen aika tapaamiselle, kehottaa Alasaari.

– Voin myös tulla yritykseen vierailulle ja keskustelemaan yrityksen toiminnasta ja kehittämisestä. Soita, niin sovitaan sopiva aika ja paikka!

Antti Alasaari
Antti Alasaari
Yritysneuvoja
+358 44 512 6613
Aloittavat yritykset, maaseutuelinkeinot, metalliala Kyrönmaa

]]>
https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tapahtumat/yritysneuvoja-tavattavissa-isossakyrossa