<![CDATA[Vaasanseudun Kehitys Oy - RSS]]> https://www.vasek.fi/home/ <![CDATA[Merenkurkun liikenteen juhlaseminaari huipentui laivasuunnitelmien esittelyyn]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/merenkurkun-liikenteen-juhlaseminaari-huipentui-laivasuunnitelmien-esittelyyn IMG 6011Mathias Lindström ja Riitta Björkenheim

Merenkurkun liikenteen 70-vuotisjuhlavuotta ja NLC Ferry -laivayhtiön – tai tutummin Wasalinen –viisivuotista taivalta juhlistettiin seminaarilla M/S Wasa Expressillä 13.9.2018. Juhlaseminaarin teemana oli Merenkurkun laivayhteyden historia, nykytila ja tulevaisuuden näkymät.

Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg kertoi aamun tervetulopuheenvuorossaan laivan autokannen tulleen täyteen, samoin kuin oli aiemmin alkuviikolla. M/S Wasa Expressillä kuljetetun rahdin määrä on kasvanut jatkuvasti ja tähän on kuljettu vähitellen 40-luvun lopulta, jolloin Merenkurkun liikenteessä oli Korsholm III, Suomen ensimmäinen autolautta.

Päivän puheenvuoroissa toistui yhteistyö ja yhdessä tekeminen. Päivän juontanut VASEKin logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim totesikin yhteistyön tarkoittavan konkreettisia toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon toistemme samankaltaisuudet ja eroavaisuudet.

Vaasan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Hans Frantz selvitti erikoissairaanhoidon rajat ylittävän yhteistyön muotoja. Hän kertoi, että aiesopimus koskien potilaiden siirtämistä Merenkurkun yli Uumajan yliopistollisen sairaalan hoidettavaksi on tehty jo aiemmin, mutta sen siirtäminen käytäntöön on ollut hankalaa:

– Uusi sopimusteksti yhteistyöstä on kuitenkin luotu, ja se käsitellään sairaanhoitopiirissä lokakuussa. Pilotti potentiaalisten potilaiden lähettämisestä Uumajaan on tehty, ja tulokset siitä olivat hyvin positiivisia.

Professori Lars Westin, Uumajan yliopiston Cerum-yksiköstä harmitteli, että kuljetusjärjestelmistä on olemassa lukuisia eri kansallisia malleja, jolloin on vaikea keskustella rajat ylittävästä infrastruktuurin kehittämisestä. Westin esitteli malleja, joiden mukaan arvioidaan logististen investointien taloudellisia vaikutuksia:

– Kun investoidaan rajat ylittävään infraan, on päätettävä kuka maksaa eniten ja mitkä ovat investoinnin tuomat hyödyt niin matka- kuin kuljetuskustannuksiinkin sekä mitkä ovat ympäristövaikutukset tai vaikutukset liikenneturvallisuuteen.

Westin peräänkuulutti pohjoismaisia liikennemalleja, joiden mukaan käsitellään kansallisesti rajat ylittäviä investointeja. Keskustelua herätti Cerumin ja Vaasan yliopiston tutkijoiden BA3NET-hankkeen puitteissa luomat skenaariot, joiden mukaan asukaslukujen pitäisi nousta roimasti kummallakin puolella Merenkurkkua, jotta seudut huomioitaisiin kuljetuskeskittymien top5-listoilla.

Untitled 2Joakim Strand ja Hans Lindberg

Seminaarin iltapäivän osuuden avasivat Uumajan kunnanhallituksen puheenjohtaja Hans Lindberg ja Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Strand. Lindberg iloitsi seutujemme suurinvestoinneista, kuten Wärtsilän innovation centerin rakentamisesta Vaskiluotoon ja Komatsun uuden tehtaan rakentamisesta Uumajaan.

Ståhlberg piti iltapäivällä katsauksen Merenkurkun liikenteen historiaan ja pohti samalla myös nykytilaa ja tulevaisuutta:

– Vuonna 2013 toimintansa aloittaneen Wasalinen laiva M/S Wasa Express on fantastinen laiva, mutta se on pian jo 40 vuotta vanha. Operatiiviset kustannukset ovat suuret, sillä polttoainekustannukset ovat merkittävät. Kesällä laivalla oli sen miljoonas matkustaja, ja ajoneuvoja on kuljetettu yli 225 000, mikä vuositasolla enemmän kuin Viking Line kuljettaa kahdella laivalla Helsingistä Tukholmaan, Ståhlberg luetteli ja jatkoi:

– Ensi vuonna lisäämme keväällä päivittäisiä vuoroja ja tuemme sillä tavalla seutujemme matkailuelinkeinoja, erityisesti hotelleja ja turistikohteita. Se missä olemme hyviä, sen me teemme parhaiten, Ståhlberg totesi ja käytti tilaisuuden hyväkseen myös kiittääkseen henkilökuntaansa ja miehistöään Wasalinella.

Kommenttipuheenvuoroissa entinen maakuntajohtaja Olav Jern muisteli 90-luvun loppua, jolloin taxfree -myynti loppui Merenkurkusta:

– Kukaan ei aluksi oikein tajunnut sen merkitystä liikenteelle. Myöhemmin kuitenkin Suomen ja Ruotsin valtiot saatiin tukemaan laivayhteyttä, eikä se loppunut kokonaan, vaikka vuodet olivatkin vaikeita.

Heinäkuun 1999 jälkeen matkustajamäärät Merenkurkussa putosivat 93 % ja rahtiliikenne 27 %.

Merenkurkun neuvoston puheenjohtaja Lennart Holmlund kiitteli myös RG-Linen perustanutta Rabbe Grönlundia:

– Ilman hänen panostaan Merenkurkun liikenteen puolesta ja RG-Linen vaihetta laivaliikenteen historiassa emme olisi tässä puhumassa yhteistyöstä.

IMG 6072Anna Måtts-Fransén

VASEKin logistiikka-asiantuntija Anna Måtts-Fransén esitteli, kuinka Merenkurkun alue voidaan nykyisten liikennekäytävien avulla yhdistää paremmin maailmalle. Måtts-Fransén muistutti, ettemme voi keskittyä liikaa vain omaan alueeseemme, vaan meidän täytyy pitää muiden Merenkurkkua palvelevien liikennekäytäväien ongelmia myös meidän ongelminamme.

– Paremmat yhteydet auttavat tekemään seudustamme sekä varakkaamman että terveemmän! Måtts-Fransén muistutti.

Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström kertoi toukokuussa tehdystä historiallisesta päätöksestä, jonka perusteella Merenkurkun neuvoston hakee EAYY:n eli Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (eng. EGTC) statusta. Statuksen muuttuminen yhdistyksestä EAY-yhtymäksi vahvistaa Merenkurkun neuvoston rajat ylittävää vastuuta ja antaa sille vahvemmat ”muskelit” ajaa alueellisesti tärkeitä kysymyksiä EU:ssa.

IMG 6141Tomas Häyry

Merenkurkun liikenteen yhteyttä ja yhteistyötä valottaneet Umeå Kommunföretagin toimitusjohtaja Mikael Öhlund ja Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry olivat molemmat tyytyväisiä liikenteen kehittymiseen ja odottavat uuden laivan valmistumista.

– NLC Ferry on kannattava yhtiö, joten ei tarvitse olla ollenkaan levoton tulevan investoinnin edessä, Öhlund totesi.

– Laivayhtiöllä on tuonut merkittäviä seudullisia vaikutuksia erityisesti matkailun saralla, mutta toimivan infrastruktuurin ansiosta myös suuria investointeja on saatu alueille, viimeisimpänä Wärtsilän ja Komatsun. Tämä laivainfra solmii alueen yhteen, ja isompana alueena sillä on enemmän voimaa myös Brysselissä, Häyry huomautti.

Kvarken Ferry Family Cafe 110718 4KSeminaari-iltapäivä huipentui uuden laivan rahoitusmallien ja teknisten yksityiskohtien esittelyyn. BoCS Consulting AB:n hankekoordinaattori Christer Schoug esitteli laivan suunnitelmia, joissa on pyritty tehokkaaseen tilankäyttöön ja luomaan erittäin viihtyisät ja rauhalliset, pohjoismaista designia henkivät tilat.

Neljältä telakalta on saatu alustavat tarjoukset laivan rakentamisesta ja lokakuun loppuun mennessä odotetaan lopullisia tarjouksia. Päätös laivan rakentavasta telakasta tehdään joulukuussa.

Katso lisää kuvia tapahtumasta

 

Teksti: VASEK
Kuvat: Merenkurkun neuvosto

 Intrerreg BA FI RGB

 

Seminaarin järjesti: Interreg/Botnia-Atlantica rahoitteinen hanke Midway Alignment Botnia Atlantica II (MABA II) ja Merenkurkun neuvosto yhdessä Vaasan kaupungin, Uumajan kunnan ja Wasalinen kanssa. VASEK on MABA II -hankkeessa kumppanina.

 

Riitta Bjorkenheim
Riitta Björkenheim
Logistiikka-asiantuntija
+358 44 512 6612
1.9. alkaen osittainen opintovapaa

Anna Matts
Anna Måtts-Fransén
Projektipäällikkö E12 Atlantica Transport
+358 44 512 6320
Logistiikka-asiantuntija

]]>
Fri, 21 Sep 2018 00:00:00 +0300 https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/merenkurkun-liikenteen-juhlaseminaari-huipentui-laivasuunnitelmien-esittelyyn
<![CDATA[Isossakyrössä syvennyttiin yrittäjän sopimusriskeihin]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/isossakyrossa-syvennyttiin-yrittajan-sopimusriskeihin GummerusNeuvoja yrittäjyyteen ja kuppi kahvia -tapahtumasarja jatkui Isossakyrössä kahvikupillisen jälkeen hieman pelottavallakin asialla. EY:n lakimies Joe Gummerus listasi neuvonsa sopimusperäisten riskien minimoimiseksi:

– Yrittäjä ei tarvitse liiketaloudellisten riskien lisäksi enää sopimusperäisiä riskejä toimintaansa. Hyvä sopimus minimoi liiketaloudelliset riskit, joten kannattaa panostaa sopimusten suunnitteluun ja valmisteluun.

Suomessa on sopimusten muotovapaus, myös suulliset sopimukset pätevät. Ongelmana on suullisten sopimusten todistelu.

– Jos sovit jotain suullisesti, vahvista sovitut asiat vaikkapa sähköpostilla. ”Olihan se näin, kun sovittiin?”, Gummerus neuvoi ja jatkoi:

– Sopimus syntyy, kun tarjouksen saanut vastaa hyväksyvästi tarjoukseen. Muista aina merkitä antamiisi tarjouksiin voimassaoloaika!

Gummerus neuvoo säilyttämään huolellisesti kaiken sopimuksiin liittyvän dokumentaation ja sähköpostinvaihdon:

– Omat sopimusmallit on päivitettävä ja pidettävä ajan tasalla. Kannattaa käyttää asiantuntijaa apuna, jotta niihin ei jää tulkinnanvaraisuuksia. Sopimuksissa on oltava selkeästi merkittynä voimassaoloajat, mahdolliset sopimussakot ja vastuukysymykset sekä välillisistä että välittömistä vahingoista.

Gummeruksen mukaan yleisin riidanaihe sopimuksissa on epäselvä toimitussisältö eli mistä oikein on sovittu, mitä sopimus sisältää ja mitä ei? Sopimuksissa on oltava selvästi merkittynä takuumääräykset ja se mitä takuu konkreettisesti sisältää. Liian pitkiä takuuaikoja ei kannata antaa. Reklamaatiotilanteissa Gummerus ohjeistaa olemaan hätiköimättä:

– Älä tee asiakkaalle hätiköityjä lupauksia, mutta vastaa aina reklamaatioihin. Säilytä kaikki dokumentaatio!

Gummerus neuvoo olemaan sopimusasioissa mahdollisimman avoin ja välttämään taktikointia ja pelailua:

– Anna aina realistiset tarjoukset niin hinnan, aikataulujen ja sisältöjenkin osalta. Arvioi aina sopimuksen kriittisyys liiketoiminnalle. Jos tehtävä sopimus epäonnistuessaan on todella kriittinen, on sopimuksiin paneuduttava todella huolella, Gummerus toteaa ja mainitsee esimerkkinä verkkokaupan verkkokauppasovelluksen, joka toimimattomana halvaannuttaa koko yrityksen myynnin.

RoukusIllan toisena puheenvuorona kuultiin Kim Roukuksen, Roukus Oy johdatus digitaaliseen markkinointiin.

– Aina kysytään, onko yrityksen ihan pakko olla sosiaalisessa mediassa mukana. No ei ole mikään pakko, mutta onhan siellä ihan valtavat mahdollisuudet maksuttomaan markkinointiin. Some-palveluissa ihmiset jakavat niin paljon tietoa itsestään ja kiinnostuksenkohteistaan, että mainostamisen tarkka kohdistaminen oikeille kohderyhmille on helppoa.

Roukus vakuuttaa, että henkilöt ovat aina kiinnostavampia kuin kasvottomat yritykset. Hän kannustaakin itse ryhtymään vaikuttajaksi ja tuomaan sisällöillä lisäarvoa ihmisille. Hän kannustaa valitsemaan itselleen luontevimmat some-kanavat, mutta muistuttaa:

– Kaikki kanavat sopivat alalle kuin alalle, kunhan käyttää kanavaa oikein. Silloin sisältö voi olla hieman poikkeavaakin, ehkä siitä syntyy vau-efekti.

Kankaanpaa
Isonkyrön kunnanjohtaja Tero Kankaanpää kertoi tehneensä lukuisia yritysvierailuja isokyröläisiin yrityksiin ja lupasi jatkaa yritysvierailuja jatkossakin. Kankaanpää kertoi kunnan olevan erittäin tyytyväinen VASEKin toimintaan ja onnitteli 15-vuotisen taipaleen johdosta.

LehtonenIsonkyrön yrittäjien puheenjohtaja Jussi Lehtonen kiitteli myös VASEKia hyvästä yhteistyöstä ja kertoi homman jatkuvan edelleen. Hän toivotti kaikki läsnä olleet yrittäjät mukaan Isonkyrön Yrittäjien toimintaan.

 

Antti Alasaari
Antti Alasaari
Yritysneuvoja
+358 44 512 6613
Aloittavat yritykset, maaseutuelinkeinot, metalliala Kyrönmaa

Tommi Virkama
Tommi Virkama
Startian johtaja
+358 400 919 361
Aloittavan yrittäjän neuvonta



 

]]>
Thu, 20 Sep 2018 00:00:00 +0300 https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/isossakyrossa-syvennyttiin-yrittajan-sopimusriskeihin
<![CDATA[Maalahdessa ohjattiin yrittäjiä digi-palveluihin sekä markkinoinnin että taloushallinnon osalta]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/maalahdessa-ohjattiin-yrittajia-digi-palveluihin-seka-markkinoinnin-etta-taloushallinnon-osalta Johanna TidstromJohanna Tidström, somessa.com kertoi, että suosittelu on todella tehokasta markkinointia erityisesti B to C -kaupassa. ”Vaikuttajalle on annettava riittävästi tietoa tuotteesta tai palvelusta, mutta ei kuitenkaan voi asettaa sanoja suuhun”, hän muistutti.

Neuvoja yrittäjyyteen ja kuppi kahvia -tilaisuus Maalahdessa 12.9. alkoi vilkkaalla puheensorinalla, kun ennen ohjelman alkamista kokoonnuttiin kahvipöydän ääreen. Maalahden kunnanjohtaja Mats Brandt toivotti 30-päisen osallistujajoukon tervetulleeksi ja onnitteli VASEKia 15-vuotispäivän johdosta:

– Kehitysyhtiö on tärkeä seudulle ja sen kehittämiselle. Nykyajan globaalissa kilpailussa edellytetään erikoistumista, joten siinäkin mielessä VASEKin henkilökunnan 18 jäsenen erikoisosaamiset tukevat toisiaan ja muodostavat vahvan kokonaisuuden.

Mats BrandtKunnanjohtaja Mats Brandt kertoi, että Maalahdessa on hyvin tarjolla vapaita yritystontteja. Käynnissä on myös suurpanostus Söderfjärdsbackenin uudella asuntoalueella, jonne on kaavoitettu 130 tonttia.

ELY-keskuksen Matias Smeds tarjoili rautaisannoksen tietoa saatavilla olevista yritystuista ja kehittämispalveluista, joiden tarkoituksena on lisätä yritysten kilpailukykyä ja auttaa niitä kasvamaan ja kehittymään.

– Maaseutualueiden yritystukea voi saada myös investointiedellytysten selvittelyyn ja suunnitteluun itse investoinnin lisäksi. Tiloihin, rakentamiseen ja koneinvestointeihin voi saada tukea 20–35 % investoinnin arvosta. Uusi yritys tai vanha yritys, joka käynnistää aivan uutta toimintaa voi saada perustamistukea viidestä aina 35 tuhanteen saakka. Maataloustuotteiden ensiasteen jalostamiseen voi saada tukea, samoin toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle, Smeds luetteli.

Smeds muistutti ottamaan aina ennen tuen hakemista yhteyttä joko VASEKin tai ELY-keskukseen. Investoinnin toteuttamista ei saa aloittaa ennen tuen hakemista, muutoin kustannukset eivät ole tukikelpoisia. Kaikki tuet maksetaan investoinnin valmistuttua maksatushakemusta vastaan.

Markkinoinnin uusista tuulista piti puheenvuoron somessa.com-palvelun perustaja Johanna Tidström. Hän puhui vaikuttajamarkkinoinnista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista yrittäjille.

– Kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut, joten markkinoinnin on muututtava sen mukana. Digitaalinen näkyvyys on yrityksille entistä tärkeämpää. Enää vaikuttajiksi ei lasketa vain mediaa, vaan myös yksittäiset henkilöt voivat olla vaikuttajia omien kanaviensa kautta. Vaikuttajalla täytyy olla seuraajia kanavissaan riittävästi, mutta myös pieni seuraajamäärä voi olla riittävä, jos seuraajat ovat yrityksen kannalta juuri oikeanlaisia. Vaikuttajien kautta yritys voi saada maailmalle monta erilaista viestiä, Tidström kertoi.

Vaikuttajayhteistyötä voidaan tehdä monella eri tavalla: sisältöyhteistyönä, järjestämällä kilpailuja, vaikuttaja voi osallistua tuotteen tai palvelun testaamiseen, toimia brändilähettiläänä tai olla mukana messuilla tai muissa tapahtumissa antamassa näkyvyyttä tuotteelle tai palvelulle.

Tidströmin somessa.com on portaali, jossa erilaiset vaikuttajat voivat kertoa kanavistaan ja yleisöstään ja yritykset puolestaan löytävät palvelusta juuri omiin tarpeisiinsa sopivan vaikuttajan. Tidström neuvoo aloittamaan vaikuttajayhteistyön päättämällä tavoitteet:

– Halutaanko esimerkiksi saada enemmän seuraajia vai ostajia jollekin tietylle tuotteelle? Vaikuttajan kanaviin tutustumalla saadaan selville, sopiiko kohderyhmät yritykselle ja valitun tavoitteen saavuttamiseksi. On hyvä sopia tarkasti yhteistyöstä, mitä vaikuttajan odotetaan tekevän ja mikä on korvaus työstä? On hyvä olla sopimuksessa myös eräänlainen doping-klausuuli siltä varalta, että yhteistyön aikana tapahtuu jotain, mikä ei ole linjassa yrityksen arvojen kanssa.

Ingmar SundelinMaalahden yrittäjien puheenjohtaja Ingmar Sjöblad oli tyytyväinen illan ohjelmaan, joka oli rakennettu yrittäjäkunnan tarpeiden mukaan. Erityisesti lisätietoja rahoituksesta toivottiin ja sitä oli myös tarjolla!

Mikael Finnäs, Convido päätti illan vielä kertomalla taloushallinnon digitalisoimisesta:

– Pilvipalvelussa olevaan kirjanpitoon on yrittäjällä pääsy koska vaan, ja tiedot varmuuskopioidaan automaattisesti. Laskut voidaan hyväksyä nopeasti, ja aikaa säästyy myös sillä, ettei kuun lopussa tarvita mitään kuittirumbaa, vaan paperikuitit ja laskut voidaan skannata vaikka käynnykällä. Lisäarvona kaikesta tästä on tietysti se, että asiakkaalle jää enemmän aikaa, Finnäs muistutti.

 

Materiaalit:

ELY-keskuksen tukimahdollisuudet ja kehittämispalvelut yrityksille

 

Olav Nylund
Olav Nylund
Yritysneuvoja
+358 40 548 4334
Aloittavat yritykset; Maalahti, Vöyri

Kjell Nydahl
Kjell Nydahl
Yrityspalvelujohtaja
+358 50 368 2686
Omistajan- ja sukupolvenvaihdokset, Korsnäs

 

]]>
Wed, 19 Sep 2018 00:00:00 +0300 https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/maalahdessa-ohjattiin-yrittajia-digi-palveluihin-seka-markkinoinnin-etta-taloushallinnon-osalta
<![CDATA[Suomalainen yritys ei aina maksa arvonlisäveroa Norjaan tavaroita myydessään]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/suomalainen-yritys-ei-aina-maksa-arvonlisaveroa-norjaan-tavaroita-myydessaan LeinonenRotvold600pxNorjan arvonlisäverot ja tullimääräykset olivat aiheena Nordic Gatewayn järjestämässä Pop up Bodö -tapahtumaan valmistelevassa koulutuksessa. Norjan veroviranomaisen Statteetatenin Marit Cathrine Røtvold ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Riitta Leinonen kertoivat yrittäjille Norjan säännöistä ja käytännöistä.

Arvonlisäveroasioissa ratkaisevaa on se, käsitetäänkö tavaran ja palveluiden myynti tapahtuvaksi myyntinä Norjaan vai Norjassa. Huomioitavaa on, että esimerkiksi Huippuvuoret eivätkä öljynporauslautat ole arvonlisäverosääntöjen piirissä. Pääsääntönä tavaroiden viennin arvonlisäveron maksamisessa on, että kun suomalainen yritys vie tavaraa Norjaan, tavaran ostaja huolehtii arvonlisäveron maksamisesta, eikä suomalaisen yrityksen tarvitse rekisteröityä arvonlisävelvolliseksi. Jos myytävä tavara, esimerkiksi mökkipaketti, myydään asennettuna, suomalainen yrityksen pitää rekisteröityä arvonlisäverolliseksi ja maksaa arvonlisävero, koska asennustyö tapahtuu Norjassa.

Arvonlisävero Norjassa on 25 %, elintarvikkeista 15 %. Alle 350 Norjan kruunun arvoisista maahan tuoduista tavaroista ei arvonlisäveroa makseta. Røtvold korosti, että arvonlisäverokysymykset voivat olla visaisia, ja siksi veroviranomainen tekee pyydettäessä tilanteen perusteella ennakkopäätöksiä. Ennakkopäätökset ovat maksullisia mutta neuvot saa maksutta. Merkitystä arvonlisäveropäätökseen voi olla esimerkiksi sillä, myydäänkö tavara euroissa vain Norjan kruunuissa.

Maan rajojen yli toimitettavat palvelut jaetaan paikkaan sidottuihin ja paikasta riippumattomiin: Paikkaan sidotut palvelut ovat arvonlisäverollisia. Suomalaisen arkkitehtitoimiston palvelun tuottaminen ei ole sidottu paikkaan, ja siksi se laskuttaa palvelunsa ilman arvonlisäveroa – ja jos ostaja on norjalainen yksityishenkilö, arvonlisäveroa ei lankea edes ostajan maksettavaksi. Jos palvelun ostaja on norjalainen yritys, se maksaa veron. Sähköisten palvelujen tuottaminen ei ole riippuvaista paikasta mutta silti ulkomaisen esimerkiksi sovelluksia, musiikkia ja lisenssejä yksityishenkilöille myyvän yrityksen täytyy rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.

Tullimääräysten pääsääntönä on, että kaikista kaupallisista tavaroista on maksettava arvonlisävero Norjaan. Elintarvikkeille tarvitaan joka tapauksessa tuontilupa. Tullilaitos haluaa elinkeinoelämän käyttävän huolintaliikkeitä, jotka hoitavat kaikki verot ja maksut etukäteen rajanylityksen mahdollistamiseksi. Ympäri vuorokauden auki olevia tullitoimistoja on Suomen ja Norjan rajalla vain kaksi: Kilpisjärven/Helligskogenin ja Kivilompolon tullit. Yrittäjän on siis hyvä muistaa rajalle saapumisen oikea-aikaisuus ja se, että tullit priorisoivat sähköisesti tehtyjä tulliselvityksiä.

Leinonen kertoi, että Pohjoiskalotin Rajaneuvonnalle esitetyt kysymykset koskevat usein juuri yritysten arvonlisäverorekisteröintiä ja työntekijöiden rekisteröintiin liittyviä asioita. Lisäksi Rajaneuvonta välittää kontakteja esimerkiksi VASEKin kaltaisille kehitysyhtiöille.

– Asiakassuhteen rakentamisessa norjalaisen yrityksen kanssa pitää muistaa panostaa sosiaaliseen puoleen, muistutti Leinonen, – eli vaikkapa käydä neuvotteluja edeltävänä iltana parilla oluella.

Yksi koulutustilaisuuden tavoitteista oli tarjota yrityksille asiantuntijakontakteja, ja tilaisuuden päätyttyä moni yrittäjä alkoikin heti selvitellä omia kysymyksiään Røtvoldin ja Leinosen kanssa.

Ennen Bodön Pop up -tapahtumaa järjestetään Norjan mahdollisuuksista kiinnostuneille yrittäjille ja yrityksille vielä pitchauskoulutus Pietarsaaressa 19.9. Sebastian Widjeskogin vetämänä. Bodön-matka järjestetään 9.–11.10., mukaan voi vielä ilmoittautua!

Lisätietoja

Lasse Pohjala
Lasse Pohjala
Senior Business Advisor
+358 400 629 388
Sijoittautuminen ja kansainvälistyminen; Tontit ja toimitilat

www.nordicgateway.fi

 NG EAKR Vipu 400px

]]>
Mon, 17 Sep 2018 00:00:00 +0300 https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/suomalainen-yritys-ei-aina-maksa-arvonlisaveroa-norjaan-tavaroita-myydessaan
<![CDATA[Merkittävässä osassa rakennuspaloja palo-osastointi pettää – koulutusta suureen tarpeeseen]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/merkittavassa-osassa-rakennuspaloja-palo-osastointi-pettaa-koulutusta-suureen-tarpeeseen Jani JamsaPelastusopiston vanhempi opettaja Jani Jämsä aloittaa koulutuksen palo-osastoinnista, läpivientitiivistyksistä ja palokatkosuunnittelusta hätkähdyttävällä tilastolla:

– Jopa 42 prosentissa Suomessa tapahtuvista rakennuspaloista palo-osastointi pettää. Palomiesten pitäisi voida luottaa niiden toimivuuteen, kun tehdään taktisia päätöksiä siitä, mihin kohtaan rakennusta palon leviäminen pysäytetään.

MauritzTämän luvun valossa on siis erittäin ilahduttavaa, että rakennusalan projektipäällikkö Mauritz Knutsin yhteistyössä Vaasan ja Mustasaaren rakennusvalvontojen sekä Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa järjestämä koulutus veti auditorion täyteen pää-, rakenne-, LVI- ja erityissuunnittelijoita oppimaan aiheesta lisää.

Rakennusten palo-osastoinnin tulisi oikein toimiessaan turvata pelastautumista, rajoittaa palon leviämistä ja antaa pelastajille mahdollisuuden rajoittaa paloa.

– Merkitystä vähätellään liian usein ja kyseenalaistetaan, onko väliä, jos palo-osastojen välillä on joku peukalonmentävä reikä. Turun sairaalapalossa vältyttiin henkilövahingoilta vain henkilökunnan ripeän ja asianmukaisen evakuoinnin ansiosta. Palo-osastoinnin olisi pitänyt antaa puoli tuntia lisäaikaa pelastautumiseen, mutta ovilinja ei pitänyt vaan savua tuli toiselle puolelle jo kahden minuutin jälkeen. Kaapelihyllyn kohdalla oli päänkokoinen reikä, Jämsä kertoo ja näyttää valvontakameran tilanteesta kuvaamaa nauhoitetta.

Palokatkojen toimimisen suurin riski on Jämsän mukaan ihmiset, rakennuksen käyttäjät ja hallinnoijat:

– Auki olevat palo-ovet ovat iso riski. Kunnon ovi-automatiikka auttaa tässä. Suojaamattomat läpiviennit putkille ja kaapeleille ovat ne pahimmat viholliset. Läpivientejä avataan ja läpi vedetään uusia piuhoja. Tiivistykset jäävät tekemättä, vaikka alun perin ne olisivatkin olleet kunnossa.

Palokatkosuunnittelu on asiantuntijan laatima erityissuunnitelma, johon tarvitaan avuksi muun muassa sähkö-, LVI-, IV- ja rakennesuunnittelijoiden laatimat suunnitelmat, jotta nähdään mitä tarpeita kanavia, viemäreitä ja kaapelihyllyjä varten on. Minkälaisia aukkoja tarvitaan ja valitaan jokainen palokatko kerrallaan oikeat tuotteet näiden tiivistämiseen.

– Nyrkkisääntönä on, että aukosta vain kolmannes voi olla kaapelia ja kaksi kolmannesta täytemassaa. Näin palon sattuessa, kun kaapeli tai johto kuumuuden vaikutuksesta sulaa pois, täyte pystyy paisumaan ja täyttämään koko aukon, Jämsä kertoo ja esittelee osallistujille erilaisia materiaalivaihtoehtoja.

– Ongelmana on kuitenkin, että työmaalla näitä sovelletaan. Työmaalla ei saisi vaihtaa palokatkosuunnitelmaan merkittyjä tuotteita ilman suunnittelijan lupaa. On myös huolehdittava loppudokumentaatiosta ja päivittää alun perin laadittu suunnitelma vastaamaan toteutusta sitten kun rakennus on valmis.

IMG 5095 yleiso

On myös huomioitava rakennuksen elinkaaren aikainen hallinnointi:

– Remontoidessa usein tiivistyksiin käytetyt tuotteet vaihtuvat eivätkä enää vastaa alkuperäistä suunnitelmaa. Olisi hyvä, että kaikki palokatkot olisi tarkkaan dokumentoituna ja dokumentista näkisi kuka niissä on viimeksi käynyt ja miltä niiden pitäisi näyttää.

Jämsä huomautti myös korjausrakentamisen kiihtymisen lisäävän tarvetta väliaikaisiin palokatkoihin:

– Kun rakennus on osittain työmaana ja osittain käytöstä, on aivan yhtä tärkeää huolehtia, että palokatkot toimivat myös silloin.

Koulutuksen materiaalit:

Vaasan rakennusvalvonta 
Palo-osastointi, läpivientitiivistys ja palokatkosuunnittelu, Jani Jämsä  
Palokatko-opas  
Palokatkotuotteiden CE-merkintä

 

Mauritz Knuts
Mauritz Knuts
Projektipäällikkö
+358 50 306 8419
Energiatehokas rakentaminen, VTT:n asiamies

]]>
Fri, 14 Sep 2018 00:00:00 +0300 https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/merkittavassa-osassa-rakennuspaloja-palo-osastointi-pettaa-koulutusta-suureen-tarpeeseen
<![CDATA[Yritysneuvoja tavattavissa Isossakyrössä]]> https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tapahtumat/yritysneuvoja-tavattavissa-isossakyrossa Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin päätehtävä on antaa yritysneuvontaa seudun yrityksille. VASEKin yritysneuvojilta saa apua, tukea ja neuvontaa kaikissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa ja yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista.

Isonkyrön yritysten toiminnan kehittämisen tukena ja apuna ongelmissa toimii yritysneuvoja Antti Alasaari. Hän on yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien tavattavissa Isonkyrön kunnantalolla kerran kuussa.

– Poikkea kunnantalolle tervehtimään tai varaa etukäteen aika tapaamiselle, kehottaa Alasaari.

– Voin myös tulla yritykseen vierailulle ja keskustelemaan yrityksen toiminnasta ja kehittämisestä. Soita, niin sovitaan sopiva aika ja paikka!

Antti Alasaari
Antti Alasaari
Yritysneuvoja
+358 44 512 6613
Aloittavat yritykset, maaseutuelinkeinot, metalliala Kyrönmaa

]]>
https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tapahtumat/yritysneuvoja-tavattavissa-isossakyrossa