MauritzKnutsYrkeshögskolan Novian hallinnoima Korjausrakentamisen tietokeskus -hanke kutsui parikymmentä rakennusalan toimijaa aamupäivän mittaiseen keskustelutilaisuuteen 7.9. Teemana tilaisuudessa oli kestävämmän kiinteistönhallinnan strategiat, ja keskustelua ja kysymyksiä käytiinkin aiheesta puolin ja toisin.

Tilaisuuden avanneen energiatehokkaan rakentamisen projektipäällikkö Mauritz Knutsin (kuvassa vasemmalla) mukaan rakennusten korjausvelan määrä kasvaa jatkuvasti, ja korjausrakentamisen liikevaihto on jo samoissa lukemissa – jos ei enemmänkin – kuin uudisrakentamisen.

– Ongelmana on, että korjausrakentamiseen ja erityisesti energia- ja kustannustehokkaaseen korjausrakentamiseen liittyvää tietoa on, mutta se on kovin hajallaan. Hankkeemme tavoitteena on koota puolueeton, avoin ja maksuton tieto yhteen kaikkien hyödynnettäväksi, Knuts kertoi.

Arkkitehti Pekka Saatsi (kuvassa alla) esitteli korjausrakentamisen laatukriteerejä, joiden perusteella työn onnistumista voidaan arvioida.

Saatsi– Tärkeintä korjaushankkeen onnistumiselle on viisas omistaja, jolla on riittävät resurssit käytettävissään. Lisäksi tarvitaan valistuneita viranomaisia sekä todella asiantuntevia suunnittelijoita ja rakentajia. Jos haluaa korkealaatuisen lopputuloksen, on myös panostettava paljon, hän totesi.

Saatsin mukaan rakentamisessa ja remontoinnissa pitäisi tavoitella pidempää elinkaarta, vähintään sataa tai kahta sataa vuotta, kun nykyään tyydytään 50 vuoden käyttöikään. Hän pitää tärkeänä rakennushistoriallisten arvojen turvaamista.

Saatsin mukaan Suomessa ei myöskään puhuta riittävästi kosteusturvallisuudesta. Isojakin rakennnus- ja korjausprojekteja toteutetaan ilman säänsuojia ja ”huputuksia”:

– Siellä on villat sateessa. Ruotsissa tämä tilanne on jo paremmin. Jotain säädöksiä tähänkin pitäisi olla, hän puuskahti.

Jorma Tuomisto Seinäjoen ammattikorkeakoulusta esitteli korjausrakentamiseen liittyviä koulutusmahdollisuuksia ja -vaatimuksia. Aamupäivän aikana keskustelua herättikin se, että erilaiset hankitut pätevyydet eivät ole käypiä esimerkiksi Ruotsissa. Pohjoismaisia yhteisiä pätevyysvaatimuksia kaivattaisiin, jotta työvoima voisi liikkua rajojen yli eikä päällekkäisiä kursseja tarvitsisi käydä eri maissa.

Gireesh Nair Uumajan yliopistosta esitteli energiatehokkuusvaatimukset huomioonottavien remonttien kustannuksia ja siihen liittyvää Uumajassa tehtyä tutkimusta. Nair esitteli myös omakotiasujille suunnattua kyselyä, jonka alustavat tulokset osoittivat, että erityisesti erilaisia työkaluja kustannustehokkuuden laskemiseen kaivataan, samaten työvaiheittaisia ohjeita remontin toteuttamiseen.

BoGlasBo Glas Västerbottens läns landstingistä (kuvassa vasemmalla) on tutkinut sisäilman vaikutusta terveyteen. Hänen mukaansa terve sisäilma parantaa elämänlaatua ja vähentää merkittävästi astmaoireita sekä hengitystieinfektioiden ja antibioottikuurien määrää. Rakennusten remontointi tai asunnon uudet huonekalut raskauden tai lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana kasvattaa lapsen riskiä saada atooppinen ihottuma 1,4–1,9-kertaiseksi.

Hankevetäjä Annika Glader Noviasta nosti esiin ongelman päällekkäisestä työstä:

– Ruotsissa on kosteusturvallisuuteen tähtäävä ByggaF-menetelmä ja Suomessa on kehitetty Kuivaketju10-menetelmä, ja toisistaan tietämättä ja toisten osaamista hyödyntämättä. Pyörä on ikään kuin keksitty uudelleen. Miten voisimme saada tiedot ja toimijat yhteen ja hyödyttyä toistemme työstä ja sovitettua naapurimaassa tehtyä työtä Suomen olosuhteisiin ja toisinpäin? Glader kysyi.

Suunnitteilla olevat Korjausrakentamisen tietokeskus olisi vastaus ja toimija tähän ongelmaan, mutta keskuksen rahoitus on vielä kysymysmerkki.

Intrerreg BA FI RGB

 

Lue lisää rajat ylittävästä Korjausrakentamisen tietokeskus -hankkeesta

 

 

Mauritz Knuts
Mauritz Knuts
Projektipäällikkö
+358 50 306 8419
Energiatehokas rakentaminen, VTT:n asiamies

‹ Siirry "Uutiset"-sivulle