Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta tutustui Vaasan seutuun

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta vieraili Vaasassa 15.–16.9. Vierailun aikana ryhmä tutustui muun muassa Kvarken Ports -satamayhtiöön, Merenkurkun liikenteeseen, kuljetusyhtiö Williamssoniin, biokaasua tuottavaan jäteyhtiö Stormosseniin, sekä merenkulku- ja energiamarkkinoilla toimivien Wärtsilän ja VEO:n toimintaan. Torstai-iltapäivällä vieraat osallistuivat sidosryhmätilaisuuteen, jossa vieraille kerrottiin laajemmin Vaasan seudusta, Pohjanmaan maakunnasta ja sen menestymisen edellytyksistä.

Kehittyvä kaupunkiseutu

Iltapäivän tilaisuuden aloitti Vaasa kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertomalla kuinka Vaasan seutu on kiinteä osa laajempaa toiminnallista kokonaisuutta, johon kuuluvat myös Uumajan, Kokkola-Pietarsaaren ja Seinäjoen seudut. Näillä kehittyvillä kaupunkiseuduilla on yhteensä yli 500 000 asukasta, 200 000 työpaikkaa ja 55 000 korkeakouluopiskelijaa.

Häyry tutustutti kuulijat Suomen energiapääkaupunkiin, jossa työskentelee lähes neljännes koko Suomen energiateknologia-alan työntekijöistä, vaikka kaupungissa asuu vain 2 prosenttia maan väestöstä. Kesällä allekirjoitetun energiateknologia-alaan painottuvan kasvusopimuksen avulla pyritään parantamaan alan yritysten kehitys- ja kasvumahdollisuuksia paitsi Vaasan seudun myös koko Suomen hyväksi.

Vaasan teknisen toimen johtaja Markku Järvelä kertoi omassa alustuksessaan Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelmasta sekä Vaasan kunnianhimoisesta pyrkimyksestä päästä omien toimintojensa osalta hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä. Ottamalla kaupunkiliikenteen käyttöön kaasulla toimivia busseja ja järjestämällä kaasun tankkauspisteitä kaupunki uskoo toimivansa esimerkkinä myös yksityiselle liikenteelle.

Vaasan työpaikkaomavaraisuus on yli 126 prosenttia. Se tarkoittaa, että iso osa liikenteen päästöistä syntyy muualta Vaasaan tulevasta työmatkaliikenteestä. Järvelän mielestä olisikin ensiarvoisen tärkeää järjestää kiskoliikenne niin, että myös työmatkalaiset voisivat hyödyntää sitä.

Kansainvälinen tekijöiden maakunta

Maakuntajohtaja Olav Jern antoi vieraille tietoiskun Pohjanmaan maakunnasta. 15 kunnasta koostuva Pohjanmaa on Suomen teollistunein maakunta, jonka jalostusarvo on maan korkein ja jossa alkutuotantokin on pitkälle erikoistunut. Kehittyvällä maakunnalla on positiivinen väestönkehitys, monipuolinen elinkeinorakenne, vahva työllisyys ja sen monikulttuurinen väestö koostuu jo nyt monesta eri kansallisuudesta. Tekemisen halu, verkottuminen ja yhteistyö ovat aina olleet tärkeitä edellytyksiä Pohjanmaan kehittymiselle.

Häyryn ja Jernin esityksistä kävi ilmi, että Vaasan seutu ja Pohjanmaa menestyvät mainiosti erilaisissa vertailuissa. Se on pitkälti vahvan elinkeinoelämän ja korkeakoulujen ansiota – Vaasassahan joka viides vastaantulija on opiskelija. Häyryn mukaan yksi kaupungin keskeisistä tehtävistä on pitää väylät auki, sillä toimivat liikenneratkaisut ovat sekä elinkeinoelämälle että korkeakouluille elintärkeitä. Myös Jern painotti toimivien liikenne- ja viestintäratkaisujen merkitystä koko maakunnalle.

Rajat ylittävää yhteistyötä

VASEKin logistiikka-asiantuntija Anna Måtts-Fransén kertoi omassa osuudessaan E12-väylän kehittämisestä yhdessä Ruotsin Västerbottenin ja Norjan Helgelandin kanssa. Norjan rannikolta Pohjanmaalle kulkevan liikenneväylän merkitys osana suurempaa liikenneverkkoa kasvaa koko ajan. Pohjois-Norjan syväsatamien rooli korostuu laivojen kasvaessa, ja Koillisväylän avautuessa ympärivuotiselle liikenteelle niistä on lyhyt matka Aasian markkinoille. Nopein reitti näistä satamista esimerkiksi Venäjän väkirikkaalle Pietarin alueelle kulkee Västerbottenin, Merenkurkun ja Pohjanmaan kautta.

Rajat ylittävää liikenneyhteistyötä on tehty alueella jo pitkään. Nyt käynnissä olevassa Botnia Atlantica -rahoitteisessa E12 Atlantica Transport -hankkeessa tehdään järjestelmäanalyysi, kiteytetään yhteisiä visioita ja tavoitteita liikennestrategiaa varten ja ehdotetaan yhteistyölle hankkeista riippumattomia, pysyviä rakenteita. Toimiva kuljetuskäytävä lisää alueen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta ja auttaa elinkeinoelämää kehittymään.

Päivän päätteeksi UPCn Sture Udd kertoi esimerkkejä siitä, kuinka digitalisaation avulla voidaan kehittää logistiikkaa. Hyvä esimerkki tästä on E12-väylän tavarakuljetuksissa kokeiltava Transport Management System. Matkapuhelimen ja optisten koodien hyödyntämiseen perustuvan pilotin tavoitteena on luoda kaikille tavarankuljetuksen osapuolille avoin systeemi, joka tuottaa päivitettyä tietoa kuljetuksista.

Liikenne- ja viestintävaliokunta oli erittäin tyytyväinen VASEKin Riitta Björkenheimin kokoamaan vierailuohjelmaan ja lähti takaisin Helsinkiin mukanaan paljon tietoa Vaasa seudun vahvuuksista ja liikennetarpeista.

– Täällä on aivan upea tekemisen meininki, jossa korostuu yhteistyön merkitys, kiitteli valiokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen. – Se kiteytyy hienosti esimerkiksi siinä, etteivät Merenkurkku ja valtioiden välinen raja ole mikään este sille, etteikö sama satamayhtiö voisi hallinnoida sekä Vaasassa että Uumajassa toimivia satamia.

[contact_member,name=Riitta Björkenheim,id=11,details=Name]
[contact_member,name=Anna Måtts-Fransén,id=16,details=Name]

Teksti: Johanna Haveri
Kuvat: Petteri Nyman, Vaasan kaupunki, Johanna Haveri ja VASEK