Etusivu›VASEK›Viestintä›Luupin alla ›Elokuu 2010›
Vanhankyläntien varressa Vähänkyrön Tervajoella sijaitseva Te-Va Peite Oy valmistaa vuosittain satoja tuhansia peitteitä, tyynyjä ja patjoja pääasiassa kotimaisille jälleenmyyjille. Tuotteita myydään myös samassa kiinteistössä olevan tehtaanmyymälän kautta.
Veikko Niemi perusti yrityksen yhdessä vaimonsa Annen kanssa keväällä 1992. Niemien työnantaja lopetti toimintansa laman seurauksena, ja Niemet päättivät aloittaa oman liiketoiminnan entisen työnantajansa vanhoissa tiloissa uudella konseptilla. Osaavat työntekijät löytyivät entisten työkavereiden joukosta.
Uuden yrityksen tulevaisuus laman keskellä oli epävarmaa, mutta Niemet uskoivat yrityksensä menestymiseen. Eikä Veikko Niemi ole katunut yrittäjäksi lähtemistään. - Tosin saattaisin olla tänä päivänä kaksikätinen mies, jos en olisi ryhtynyt tämän alan yrittäjäksi, hän toteaa.
Veikko Niemi esittelee konetta, joka tikkaa tuplaleveää peitettä.
Tällä hän viittaa pian yrityksen perustamisen jälkeen tehtaalla tapahtuneeseen työtapaturmaan, jonka seurauksena hän menetti oikean kätensä. Niemi on kuitenkin sinnikäs mies, jolla on positiivinen elämänasenne, ja sen avulla hän on selvinnyt myös muista vakavista takaiskuista.
Vuodevaatteiden raaka-aineet tulevat nykyään ulkomailta; täytekuidut Ranskasta, Belgiasta ja Englannista, kankaat pääosin Pakistanista. Raaka-aineet ostetaan tuttujen tuontiagentuurien kautta, joiden kanssa Te-Va Peitteellä on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet. Kotimaisen työn osuus tuotteissa on kuitenkin niin suuri, että Te-Va Peitteen tuotteet ovat avainlipputuotteita.
Yrityksessä on ympärivuotisesti töissä keskimäärin yhdeksän ihmistä. Työntekijät ovat olleet yrityksessä töissä sen perustamisesta lähtien ja he ovat kaikki lähiseudulta kotoisin. Työ on erilaista ompelu-, viimeistely- ja pakkaustyötä. - Ilman tällaista ammattitaitoista työporukkaa tämä homma ei toimisi ollenkaan, Niemi kehaisee. - Tänä päivänä hyvät ammattilaiset ovat yrityksen kallisarvoisin pääoma.
Arja Liukkonen valvoo tikkauskonetta.
- Hoidamme yhdessä vaimon kanssa osto- ja myyntitoiminnot, joten tämä on tyypillinen perheyritys, Veikko Niemi sanoo.
Myyntityö vaatii jonkin verran matkustamista kotimaassa, mutta pääosa tuotannosta menee vakioasiakkaille, mikä vähentää matkustustarvetta.
Osa yrityksen tuotannosta myydään samassa kiinteistössä toimivan tehtaanmyymälän kautta. Omien tuotteiden lisäksi siellä on runsaasti erilaisia tekstiilejä ja ompelutarvikkeita. Varsinkin verho- ja sisustuskankailla on hyvä menekki. - Meillä on myynnissä myös Vallilan sisustuskankaita, joita esimerkiksi monet vaasalaiset käyvät ostamassa, kertoo myymälänhoitaja Kati Paloniemi.
Kati Paloniemen mukaan Te-Va Peitteen tehtaanmyymälästä ostetaan esimerkiksi verhokankaita, mittatilaustyönä tehtäviä patjoja, sisustuskankaita, tyynyjä ja peitteitä.
Te-Va Peite valmistaa Unite-merkkisiä kohtuuhintaisia perusvuodevaatteita, joilla on hyvä hinta/laatu-suhde. Sellaisia, joiden avulla sängyn vuodevaatteiden uusimisesta selviää melko edullisesti. Vaikka vuodevaatteet kannattaisi vaihtaa silloin tällöin, me suomalaiset monesti säästämme siinä asiassa ja mieluummin uinumme vanhojen, pölypunkeilla kyllästettyjen peitteiden välissä. - Suomessa tehdyn tuotteen ostaminen tuo lisää työtä ja hyvinvointia meille suomalaisille, mutta jokainen saa itse tehdä valintapäätöksensä, Niemi pohtii.
Kuitutäytteisten peitteiden, tyynyjen ja petauspatjojen lisäksi Te-Va Peite valmistaa vaahtomuovipatjoja. Niitä tehdään paljon myös asiakkaiden mittojen mukaan.
- Mittatilauspatjoja tehdään paljon varsinkin veneisiin sekä asuntovaunuihin ja -autoihin, joihin standardikokoiset patjat eivät sovi, Niemi kertoo.
Inkeri Santala päärmää peitteitä.
Vuosien varrella Te-Va Peitteen toimintaa on kehitetty ja kiinteistöä on laajennettu tarpeen mukaan. Veikko Niemellä on nytkin suunnitteilla uudistushanke tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi. Hankkeen suunnittelussa hänellä on ollut hyvänä keskustelukumppanina ja asiantuntijana VASEKin yritysasiamies Antti Alasaari. Vielä Niemi ei kuitenkaan ole tehnyt päätöstä investointeja vaativan hankkeen toteuttamisesta
Teksti ja kuvat: Johanna Haveri