Etusivu›VASEK›Viestintä›Luupin alla ›Huhtikuu 2009›
Lillkungs Bageri & Konditori Kb on 40-vuotias perheyritys, joka uskoo tulevaisuuteen, kovaan työntekoon ja asiakaspalveluun. Toisen polven yrittäjän Mikael Lillkungin ja hänen vaimonsa Marikan luotsaama leipomo on investoinut laman kynnyksellä rohkeasti uusiin tuotantotiloihin ja
-laitteisiin ja muuttanut leipomon toiminnan Oravaisten keskustassa sijaitsevaan uuteen tuotantorakennukseen. Entinen, 1800-luvun lopulla rakennettu leipomo-rakennus oli jo loppuun palvellut, ja se häviää Oravaisten katukuvasta kesään mennessä.
"Pettupalat" ovat suosittuja sämpylöitä, jotka Rainer Lillkung kehitteli edellisen laman aikana. Nimestään huolimatta niihin ei ole pantu joukkoon petäjäistä, vaan pääainesosa on kaura. Uunista otettujen "pettupalojen" vieressä ovat Lillkungin leipomoyrittäjät kahdessa polvessa: Marika (vasemmalla) ja Mikael sekä Iris ja Rainer Lillkung.
Mikaelin isä Rainer Lillkung perusti leipomon syksyllä 1968. Sitä ennen hän oli käynyt Ruotsissa kondiittorikurssin ja hankkinut työkokemusta parissa rannikolla toimivassa leipomossa. Vuonna 1974 Lillkung osti Nyholmin leipomon ja kiinteistön ja leipomo muutti nykyiselle paikalleen Öyrintielle. Yhtiön toinen liikepaikka, Uudessakaarlepyyssä sijaitseva konditoria, on perustettu toisen yritysoston seurauksena.
Lillkung on tilausleipomo, joka leipoo yritys- ja yksityisasiakkaiden tilauksesta melkein mitä vain. Tuotannossa on koko sortimentti ruokaleivästä kahvileipiin, mutta erityisesti yrityksessä on panostettu kahvileipien ja kakkujen valmistukseen - liekö se perintöä Rainer-isän kondiittoriopinnoista.
- Joskus takavuosina jauhotukkurit ihmettelivät, miten meillä menee suhteessa paljon enemmän vehnä- kuin ruisjauhoja, Rainer Lillkung muistelee.
Yrityksen kahvileivät tekevätkin hyvin kauppansa. Niitä myydään lähinnä pienissä ja keskisuurissa kaupoissa pitkin rannikkoa Vaasan ja Pietarsaaren välillä. Suurissa marketeissa Lillkungin tuotteita ei näy, vaan niiden hyllyt täyttyvät pääasiassa suurten leipomoketjujen tuotteista. - Kilpailu suurten leipomoketjuja kanssa on nykyään paljon kovempaa kuin ennen, isä Lillkung sanoo.
Mikael ja Marika Lillkung ovat vastanneet yrityksen toiminnasta vuoden 1996 alusta lähtien. Uuden tuotantorakennuksen suunnittelu alkoi noin neljä vuotta sitten ja pari vuotta sitten he päättivät aloittaa rakennusprojektin.
- Investointipäätös oli tavallaan helppo, sillä toiminnan jatkaminen edellytti uusien ja ajanmukaisten tuotantotilojen hankkimista, Mikael Lillkung toteaa.
Oravaisten keskustaan nousseet uudet leipomotilat ovat ajanmukaiset ja mahdollistavat aiempaa suuremman tuotantokapasiteetin. Kuvaottohetkellä tilat olivat vielä sisäänajovaiheessa.
Haastatteluhetkellä leipomo on toiminut uusissa tiloissa vasta muutaman viikon. Meneillään olevasta käyttöönottovaiheesta huolimatta uudet tilat saavat henkilökunnalta varauksettomasti kiitosta. Kunhan käynnistämisvaihe on ohi ja rakennus on lopullisesti valmis, Lillkungit avaavat leipomon yhteyteen myös pienen myymälän. Vanhan rakennuksen purkamisen jälkeen tontille saadaan tilaa myös asiakasparkkipaikoille.
VASEKin Kjell Nydahl ja Stefan Malm ovat avustaneet Lillkungeja mm. TE-keskuksen avustusten hakemisessa. Ennen rakennusprojektia Lillkungit eivät tunteneet kehitysyhtiön palveluja, mutta Oravaisten kunnan vinkistä VASEKin yritysasiamiehet ottivat yritykseen yhteyttä juuri sopivaan aikaan. - VASEK hoiti suurimman osan TE-keskuksen kanssa käytävästä "paperisodasta", mikä helpotti avustusten hakemista, Rainer Lillkung kehuu.
Suhteellisen suuri investointi edellyttää kilpailussa pärjäämistä ja myynnin kasvattamista pitkällä aikavälillä. Lillkungit aikovat onnistua tässä panostamalla laatuun ja palveluun. Paljon puhutun laman vaikutukset eivät vielä näy perheleipurin arjessa, mutta pitkittyessään lama varmasti vaikuttaa myös leipomotuotteiden menekkiin.
Talouden alamäkeä seuraa kuitenkin aina uusi nousu, ja silloin Lillkungit ovat valmiita vastaamaan kysynnän nousuun uuden toimitilan tuomalla lisäkapasiteetilla.
www.lillkungsbagerikonditori.com
Teksti ja kuvat: Johanna Haveri