Kipinä kehon hoitamiseen

Luupin alla kesäkuussa Fysiokipinä

Vähäkyröläinen fysikaalinen hoitolaitos Fysiokipinä Ay aloitti toimintansa vuonna 1992. Sitä ennen yhtiön osakkaat Anne Gråholm-Maartonen ja Tuomo Yli-Jaskari olivat molemmat tehneet alan töitä omien toiminimiensä alla. - Totesimme, että tämän alan yrittäjille yhdessä toimiminen on helpompaa kuin yksinäinen toiminnan harjoittaminen. Yhtiökumppani pystyy tuuraamaan vapaapäivinä eikä lomien takia tarvitse sulkea hoitolaa, Gråholm-Maartonen muistelee.

Yhteisen yrityksen alkuvuosina aiemmin kuntohoitajaksi kouluttautunut Yli-Jaskari opiskeli fysioterapeutiksi. Opiskeluajasta tarttui hänelle takkiin monta ideaa, joita on hyödynnetty Fysiokipinän toiminnassa. - Hankimme esimerkiksi ensimmäisen asiakashallintaohjelman jo vuonna 1996 ja siitä lähtien potilaskortistomme on ollut sähköisessä muodossa. Olimme myös ensimmäisiä pilottiyrityksiä, jotka kokeilivat Kelan valtakirjamenettelyä jo 1990-luvun puolivälissä, Yli-Jaskari kertoo.

Yritys on ollut edelläkävijä myös erilaisten testauslaitteiden hyödyntämisessä. Esimerkiksi hyppymatolla, valokennoilla, polkupyöräergometrillä ja voimamittausanturilla on mahdollista mitata monipuolisesti niin urheilijoita kuin kuntoilijoita.

Fysiokipinällä on paljon erilaisia mittaus-laitteita kehon kunnon mittaamiseen, yksi niistä on polkupyöräergometri, jota Anne Gråholm-Maartonen polkee tässä Tuomo Yli-Jaskarin valvonnassa.

Parhaillaan yritys neuvottelee syketeknologiaan liittyvän hyvinvointianalyysin käyttöönottamisesta analyysin kehittäneen suomalaisen hyvinvointiteknologiayrityksen kanssa.

- Hyvinvointianalyysissa ihmisen jaksamista, voimavarojen käyttöä, stressitasoa ja palautumisjaksoja selvitetään kolmipäiväisen sykeseurannan avulla. Tällainen analyysi saattaisi olla hyvä lisä yritysten työkyvyn ylläpitotoimintaan, Yli-Jaskari pohtii.

Tilat laajentuneet toiminnan mukana

Fysiokipinän toiminta keskittyi aluksi fysikaalisiin hoitoihin ja hierontoihin sekä lähetteellä että ilman. Näiden toimintojen rinnalle on noussut tärkeänä toimintamuotona myös ennaltaehkäisevä liikunta, jota asiakkaat voivat harjoittaa joko ohjatuissa ryhmissä tai omassa tahdissaan Fysiokipinän kuntosalilla. Pisimpään jatkaneet jumpparyhmät ovat kokoontuneet lähes samalla kokoonpanolla jo yli 10 vuotta.

Fysiokipinän Laihian kuntosali on nyt toiminut reilut puoli vuotta. Sinne ovat tervetulleita niin yksityiset kuntoilijat kuin yritysten tyky-ryhmätkin. (Kuva: Fysiokipinä)

- Aluksi toimimme vuokratiloissa, mutta vuonna 2004 ostimme Vähänkyrön keskustasta kiinteistön, jossa nykyään toimimme, Yli-Jaskari kertoo. - Näissä tiloissa meillä on hoitotilojen lisäksi myös hyvin varustettu kuntosali.

Viime vuoden marraskuussa Fysiokipinä laajensi toimintaansa Vähänkyrön ulkopuolelle ja avasi uuden kunto- ja jumppasalin Laihian keskustaan. VASEKin yritysasiamies avusti Gråholm-Maartosta ja Yli-Jaskaria sopivan tilan löytämisessä sekä auttoi hakemaan avustusta TE-keskukselta. Laihian toimipisteessä kuntoilijat voivat käydä salilla omin päin, mutta siellä järjestetään myös ryhmäliikuntatunteja, esimerkiksi suosittua polkupyöräspinningiä.

Kohderyhmänä myös yritykset

Vaikka tuki- ja liikuntaelinten vaivoista kärsivät potilaat ovat edelleen Fysiokipinän suurin yksittäinen asiakasryhmä, myös ennaltaehkäisevän liikunnan harrastajat ovat lisääntyneet. Uutena kohderyhmänä yrityksen toimintaan ovat viime vuosina tulleet yritykset.

- Yhä useampi yritys on todennut, että työntekijöistä ja heidän jaksamisestaan kannattaa pitää huolta, mutta valitettavan moni yritys kuittaa tyky-toiminnan kerran vuodessa järjestettävällä liikuntapäivällä ja kostealla illanvietolla sanoo Gråholm-Maartonen. - Henkilökunnan yhdessäolohetkiä tarvitaan, mutta erityisen tärkeää olisi, että yritykset kannustaisivat henkilöstöään liikkumaan pitkällä tähtäimellä ja siten huolehtimaan fyysisestä ja psyykkisestä kunnostaan.

Kuntosalilaitteita on tärkeä käyttää oikealla tavalla. Anne Gråholm-Maartonen tarkistaa, että Tuomo Yli-Jaskarin leikattu olkapää rasittuu laitteessa oikealla tavalla.

www.fysiokipina.fi

Teksti ja kuvat: Johanna Haveri