Uudistunut kirjanpitolaki helpottaa hallintoa
Suomen kirjanpitolakia uudistettiin monella tavalla vuoden 2016 alussa. Uudistettua kirjanpitolakia ja kirjanpitoasetusta on noudatettava 1.1.2016 alkaen tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Merkittävimmät muutokset uudessa laissa koskevat erityisesti sähköistä taloushallintoa ja kirjanpitoaineiston säilyttämistä sekä arkistointia.
Uudistuksessa hallinnollisia rasitteita pyritään vähentämään ja pienyrityksen määrittelyrajoja nostettiin merkittävästi.
– Pien- ja mikroyrityksiä koskeva asetus onkin merkittävä, sillä suuri osa Suomen yrityksistä on juuri näitä pienempien kokoluokkien yrityksiä, toteaa yritysneuvoja Sari Saarikoski.
Kirjanpitovelvolliset jaetaan siis neljään kokoluokkaan. Uutena luotiin uusi mikroyritysten luokka, joka saa erityisiä helpotuksia tilinpäätösten osalta. Muutokset vaikuttavat myös siihen, mitä tietoja eri luokkiin kuuluvien yritysten on tilinpäätöksissään esitettävä. Pakollisia liitetietoja on rajattu pieniltä yrityksiltä. Suuryrityksiltä vaaditaan toimintakertomus ja rahoituslaskelma, keskikokoisilta vain toimintakertomus.
Uudistuksen myötä useilta liikkeen- ja ammatinharjoittajilta poistui tilinpäätösvelvoite. Myös pienkonsernien konsernitilinpäätökset muuttuivat vapaaehtoisiksi. Tilinpäätös täytyy laatia, jos kaksi mikroyritysten raja-arvoa ylittyy.
– Tilinpäätöksen vapaaehtoinen laatiminen on kuitenkin käytännössä hyödyllistä, sillä vero- ja muut viranomaisilmoitukset sekä useat viranomaiset edellyttävät lupia haettaessa tilinpäätöstasoista tietoa, toteaa yritysneuvoja Mikael Hallbäck.
Liikkeen- ja ammatinharjoittaja on uuden lain mukaan velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, jos tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvoista vähintään kaksi on ylittynyt päättyneeltä ja sitä edeltävältä tilikaudelta. Raja-arvot ovat taseen loppusumma 100 000 euroa, liikevaihto 200 000 euroa ja keskimäärin kolme henkilöä palveluksessa.
Tasekirja-nimikkeestä on luovuttu kokonaan. Uudessa laissa on käytössä käsite ”luettelo kirjanpitoaineistosta ja tilinpäätös”. Myös paperimuotoisen tasekirjan vaatimus jäi pois, sillä uudessa laissa ei enää tehdä eroa paperisen tai sähköisen aineiston välillä. Aineistoa voidaan sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksen jälkeen säilyttää myös sähköisessä muodossa. Paperinen kirjanpito täytyy yhä olla arkistoituna Suomessa. Sähköinen aineisto voi fyysisesti sijaita missä tahansa, mutta aineistoon on oltava pääsy Suomesta käsin ilman suurta viivettä.
Pien- ja mikroyritykset voivat käyttää lyhyempää tuloslaskelmakaavaa, jossa esitetään vain bruttotulos eli mm. liikevaihtoa sekä materiaaleja ja palveluita ei tarvitse esittää enää omina erinään. Liikevaihto määritellään myös eri tavalla. Se on tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot, josta on vähennetty myönnetyt alennukset, alv sekä muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Varsinainen toiminta jää siis pois, esimerkiksi vuokratuotot ja käyttöomaisuuden myynti. Satunnaisia tuottoja ja kuluja ei enää esitetä tuloslaskelmassa erikseen, vaan ne ilmoitetaan liiketoiminnan muina tuottoina tai kuluina.
[contact_member,name=Sari Saarikoski,id=17,details=Name]
[contact_member,name=Mikael Hallbäck,id=12,details=Name]
Lähteet
‹ Siirry "Artikkeleita"-sivulle