Etusivu›VASEK›Viestintä›Artikkeleita›Palveluseteli avaa yrittäjille markkinoita›
Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on kuluneiden kahden vuoden aikana systemaattisesti yhdessä seudun kuntien kanssa tehnyt töitä laajentaakseen Vaasassa jo käytössä olleen palvelusetelin seudulliseen käyttöön. Nyt tuo työ kantaa hedelmää, sillä tänä syksynä seudullinen palveluseteli on otettu käyttöön Vähässäkyrössä, Laihialla ja Korsnäsissä, ja ensi vuoden alkuun mennessä muitakin kuntia on liittymässä mukaan järjestelmään. Ensimmäiset palvelusetelipalveluntuottajat on hyväksytty, ja haku seudulliseksi palveluntuottajaksi on pysyvästi auki.
- Työ seudullisen palvelusetelin aikaansaamiseksi on ollut haasteellista, mutta myös erittäin palkitsevaa. Työn ovat mahdollistaneet KOKO-ohjelmasta tullut rahoitus sekä palvelusetelityön ohjausryhmä, jossa on ollut mukana edustajia jokaisesta seudun kunnasta, kiittelee palvelusetelityötä koordinoinut Sari Saarikoski VASEKista.
Syyskuun lopussa VASEK kutsui kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt, alan yrittäjät ja kaikki palvelusetelistä kiinnostuneet "Rakastu palveluseteliin" -seminaariin kuulemaan ja keskustelemaan palvelusetelistä ja sen käytöstä. Paikalle kerääntyi lähes 70 palvelusetelistä kiinnostunutta.
Sari Saarikoski kertoi seminaarissa Vaasan seudun palvelusetelimallista.
Kaksi vuotta sitten voimaan astunut laki mahdollistaa palvelusetelin käytön yhtenä vaihtoehtona kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisessa. Kunnan tulisikin palvelustrategiassaan määritellä, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palveluihin sitä käytetään. Kunta tai kuntayhtymä myös hyväksyy palvelun tuottajat, joilta palveluun oikeutetut asiakkaat voivat ostaa palveluja palvelusetelin avulla.
- Palveluseteli ei kasvata kunnan menoja, sillä palvelun käyttäjien määrä ei lisäänny palvelusetelin käyttöönoton yhteydessä. Palveluseteliä voivat hyödyntää vain ne henkilöt, jotka kunnan päätöksen perusteella ovat oikeutettuja saamaan palveluja, tähdentää Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen, joka oli mukana palvelusetelilakia valmistelleessa työryhmässä.
Ismo Partasen puheenvuorossa esillä oli palvelusetelin tulevaisuuden mahdollisuudet.
Jokaisen palveluun oikeutetun on mahdollista valita, ottaako hän kyseisen palvelun kunnalta vai kunnan hyväksymältä palveluntuottajalta eli yritykseltä.
- Tässä kunnat ovat avainasemassa, sillä niiden tulisi tuntea omien palvelujensa kustannusrakenne niin hyvin, että ne pystyisivät määrittelemään palvelusetelin arvon mahdollisimman lähelle kohtuullisia palvelun järjestämiskustannuksia, toteaa Partanen.
Partanen uskoo vahvasti siihen, että palveluseteli on hyvä vaihtoehto silloin, kun halutaan säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisimman hyvin toimivat terveydenhoitopalvelut. Se on aito vaihtoehto myös silloin, kun kunnat haluavat lyhentää terveydenhoidon palvelujonoja.
Jyväskyläläisen yrittäjä Merja Jalkasen mukaan palvelusetelin käyttöönotto on ainakin Jyväskylän seudulla lisännyt aidosti myös pienten yritysten mahdollisuuksia tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita kuntien yhteistyökumppanina.
- Ostopalveluina hankittavat palvelukokonaisuudet ovat usein niin suuria, että niihin tarjouspyyntöihin pystyvät vastaamaan vain suuret yritykset. Palveluseteliä käytettäessä valinnan vapaus on asiakkaalla ja hän voi valita palveluntarjoajien joukosta sen, jonka katsoo itselleen parhaiten sopivaksi. Siinä hankintatilanteessa myös yksilöllistä palvelua antavat pienyritykset ovat vahvoilla, Jalkanen vakuuttaa.
Jyväskylä on ollut yksi edelläkävijä palvelusetelin käytössä. Siellä kaupungin tavoitteena on ollut tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi. Palveluseteli on ollut erityisen haluttu vaihtoehto lasten päivähoidon ja palveluasumisen järjestämisessä.
Palveluseteli herätti paljon keskustelua seminaarin kahvitauolla.
Seudullisen palvelusetelin käyttöönotto tuo uusia mahdollisuuksia seudun yrittäjille. Asiakasmäärät kasvavat nykyisestä n. 300 asiakkaasta, kun palvelusetelipalveluiden piiriin tulee seudullisen mallin myötä uusia palveluja nykyisten tilapäisen ja j
atkuvan kotihoidon sekä omaishoidon lomitusten lisäksi. Yrittäjille on palvelutuottajana toimimisen tueksi tulossa mm. koulutusta oman liiketoimintaosaamisen kehittämiseen Kipinä-ohjelman kautta.
Rakastu palveluseteliin -seminaarin avasi Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi.
Palveluseteli on saanut innostuneen vastaanoton, ja sen käytön laajentamista suunnitellaankin suuterveydenhuoltoon ja lasten päivähoitoon, ja jatkossa yhä enemmän myös ennaltaehkäiseviin terveydenhuollon palveluihin. Palvelusetelin käytön kehittämistä jatketaan kuntien kotipalveluohjaajien kanssa.
Teksti: VASEK ja Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia
Kuvat: Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia