Korjausrakentamisessa yhdistettävä energiatehokkuus, kustannustehokkuus ja sosiaalinen kestävyys

Kristina Mjörnell, SP:n liiketoiminta-aluepäällikkö ja Lundin yliopiston apulaisprofessori vieraili Vaasa EnergyWeekillä maaliskuussa. Hän edustaa SIRen-verkostoa (Sustainable Integrated Renovation), joka on toiminut Ruotsissa parisen vuotta. Verkosto toimii Lundin yliopiston alaisen kansallisen rakennuskorjauskeskuksen osana (Nationellt Renoveringscentrum för bebyggelse NRC).

Verkoston tutkimustyö perustuu siihen tosiasiaan, että sodanjälkeiset rakennukset kaipaavat kipeästi remontointia. Erityisesti energiatehokkuuteen tähtäävien remonttien määrä on tuplattava, jotta asumiselle asetetut ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Ruotsissa on myös kova asuntopula, ja etenkin edullisia vuokra-asuntoja tarvitaan. Ruotsissa huomattavasti suurempi osuus väestöstä asuu vuokralla kuin Suomessa. Lisäksi kestävän remontoinnin osaaminen on hajanaista ja osaavien tekijöiden puute ilmeinen.

Kristina Mjörnell EnergyWeekillä.

Mjörnellin mukaan hankkeen toiminta-aikaa on vielä kolme vuotta jäljellä, ja rahoitus suurimpana haasteena laajasisältöisen hankkeen läpiviemiselle:

– Yritämme saada houkuteltua verkostoomme mukaan lisää tutkijoita, joilla on omia alaan liittyviä tutkimusprojekteja ja rahoitus jo tutkimukselle valmiina. Esimerkiksi eri korjausmenetelmiin, märkätiloihin tai remontoinnin sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvät tutkimukset sopivat mainiosti verkostoomme ja niiden tulokset valottavat hyvin tätä laajaa kokonaisuutta.

– Tutkimuksessa yhdistetään tekniset, ympäristöön liittyvät, taloudelliset, arkkitehtooniset, kulttuurilliset sekä sosiaaliset seikat. Tutkimuksen myötä kehitetään ja implementoidaan kestävän remontoinnin metodologiaa.

– Keskeisiä tutkimuskysymyksiä SIRen-verkostolla on muun muassa kuinka remontin ja erityisesti energiatehokkuuteen tähtäävän remontin kustannustehokkuus voidaan laskea. Tutkimuskohteina ovat myös kuinka voidaan vaikuttaa rakennuttajaan, jotta valituksi tulee kestävä remontoiminen sekä se, kuinka taloissa asuvat saadaan mukaan päätöksentekoon, kun remontointi on suunnitteilla ja päätetään toteuttamisen laajuudesta, Mjörnell luettelee.

– Tärkeää on myös kriittisesti arvioiden käydä läpi aikaisemmin toteutetut remontit sekä tunnistaa osaamisvajeet. Remontointikustannusten suhteuttaminen alueen ihmisten tulotasoon on myös tärkeää. Asumisesta ei saa remontoinnin myötä tulla asukkaille liian kallista, muistuttaa Mjörnell.

– Kaikki remontointisuunnitelmat käydään läpi ja harkitaan sekä taloudellisin että sosiaalisin perustein sekä ympäristönäkökulmat huomioiden. Kestävän remontoimisen kustannukset nousevat valitettavasti usein korkeimmiksi, kuin sen ansiosta syntyvät säästöt. Siksi on tärkeää antaa asukkaille mahdollisuus päättää remontin laajuudesta.

– Järjestämme pari kertaa vuodessa muutaman päivän pituisia, kansallisia tapaamisia, joissa käymme läpi eri teemoja. Lisäksi meillä on käytössämme Living Lab-kokonaisuuksia eli useamman perheen asuintaloja tai kouluja, joiden toimijoilta kuten rakennuttajilta, konsulteilta tai urakoitsijoilta samoin kuin asukkailta ja käyttäjiltä saamme arvokasta tietoa remontin suunnittelusta ja toteutettujen remonttien vaikutuksista rakennusprosessiin sekä asukkaiden elinympäristöön.

Kestävän rakentamisen projektipäällikkö Mauritz Knuts pitää yhteistyötä SIRen-verkoston kanssa erittäin tärkeänä:

– Myös meillä on sodan jälkeen rakennettujen rakennusten osuus huomattava. On tärkeää saada rakennuskorjauksen ammattilaisille, niin suunnittelijoille kuin rakennusliikkeillekin, se uusin osaaminen, jotta remontit voidaan toteuttaa sekä kestävästi että kustannustehokkaasti ja aina asukkaita tai rakennuksen käyttäjiä kuunnellen.

[contact_member,name=Mauritz Knuts,id=22,details=Name]

Lue lisää Korjausrakentamisen tietokeskus -hankkeesta

Kristina Mjörnellin esitys Energy and Buildings -seminaarissa

Lue lisää Energy and Buildings -seminaarista

Kuvat: VASEK ja Kristina Mjörnell