<![CDATA[Vaasanseudun Kehitys Oy - RSS]]> http://www.vasek.fi/home/ <![CDATA[Pitääkö yritykseni olla yrityshakemistoissa mukana? Ole tarkkana mitä tilaat, neuvoo yritysneuvoja]]> http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/artikkeleita/pitaako-yritykseni-olla-yrityshakemistoissa-mukana-ole-tarkkana-mita-tilaat-neuvoo-yritysneuvo KysyttyaLogowww2.jpgErilaisten sopimusten tekeminen kuuluu olennaisesti yrittäjän arkeen. Sopimusasioissa on oltava kuitenkin aina tarkkana, ettei jälkikäteen tule ikäviä yllätyksiä. Älä ikinä sovi mitään suullisesti tai puhelimitse, vaan pyydä aina vähintään sähköpostitse myyjän tarjous ja lupaa vastata siihen kirjallisesti tai sähköpostitse. Näin sinulle jää talteen mitä sinulle on tarjottu ja mihin itse olet sitoutunut.

Lain mukaan sekä suullinen että kirjallinen sopimus ovat yhtä päteviä. Suullisen sopimusten sisältöä on kuitenkin mahdotonta todistaa jälkikäteen. Kirjallisesti sopimuksesta on käytävä selvästi ilmi osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Varmista, että olet täysin ymmärtänyt mihin sitoudut. Älä allekirjoita, jos jotain jää epäselväksi. Ota vaikka yhteyttä yritysneuvojan kautta Lakimiehen sparrausapu -palveluumme, niin saat apua sopimuksen tarkistamiseen etukäteen.

– Vaikeimpia tilanteita ovat puhelimitse myydyt tuotteet tai palvelut, jotka eivät lopulta hinnaltaan tai laadultaan vastaa sitä mitä asiakas on ajatellut. Tai vielä kurjempaa on, jos lasku tulee palvelusta, jota ei ole asiakkaan mielestä ikinä tilattukaan, yritysneuvoja Antti Alasaari harmittelee.

sopimusAlasaaren mukaan syksyn aikana useampi yrittäjä on valitellut sitä, että välittömästi yrityksen perustamisen jälkeen erilaisista yrityshakemistopalveluista aletaan soitella:

– Näkyvyys on yrittäjälle aina tärkeää, ja alasta riippuen erilaiset hakemistot voivat tulla tarpeeseen. Erilaisia palveluntarjoajia on kuitenkin lukuisia ja niiden kattavuus vaihtelee. Siksi on aina hyvä tarkoin selvittää, minkälaisesta hakemistosta on kyse, ja onko siinä tarpeen ylipäänsä olla mukana, mikäli se on maksullista. Monet yrityshakemistot perustuvat PRH:n maksuttomiin ja julkisiin tietoihin, aivan kuten VASEKin ylläpitämä Vaasan seudun yritysrekisterikin.

– Joidenkin hakemistopalveluiden myyntipuhe alkaa näiden julkisten tietojen tarkistamisella, ja jos yrittäjä menee kertomaan toiminnastaan jotain muuta tai pyytää muuttamaan tietoja, tulkitaan tämä lisäpalvelun hankkimiseksi ja lasku tulee varmasti. Yrittäjä on voinut jopa puhelun alussa kysyä, maksaako tämä jotain ja on saanut vastauksen, että yhteystiedot ovat maksuttomia, minkä jälkeen myyjä ohjaa keskustelun esimerkiksi yrityksen toimintaan, ja ne tiedot ovatkin maksullisia. Näistä palveluista irtisanoutuminen on usein myös tarpeettoman hankalaa, Alasaari muistuttaa.

puhelimessa2

Hän neuvookin johdonmukaisesti kieltäytymään tilaamasta mitään puhelimitse:

– Pyydä aina lähettämään tarjouspyyntö tai tarkistettavat tiedot sähköpostiisi ja päätä tilaamisesta tai päivittämisestä vasta tutustuttuasi huolellisesti saamaasi tarjoukseen ja tarjottavaan palveluun. Säilytä aina saamasi tarjouspyyntö ja vastausviestisi.

– Vältä puhelinmyyntitilanteessa kyllä-sanan käyttöä ja erityisesti vieraskielisissä puheluissa vältä sanaa ”yes”. Ikäviä huhuja liikkuu tapauksista, joissa puhelun peukaloitua nauhoitetta on käytetty todisteena siitä, että yrittäjä on muka tilannut jotain. Voit vaikka päättää puhelun toteamukseen, että onhan nyt selvää, ettei yrittäjä ole tilannut yhtään mitään tai sitoutunut mihinkään, Alasaari kertoo.

Alasaaren mukaan yrityshakemistoja tärkeämpää näkyvyyden kannalta on se, että yrittäjä huolehtii itse, että PRH:n YTJ-palvelusta löytyy aina ajantasaiset tiedot yrityksestä. Myös kotisivut ja sosiaalisen median kanavat kannattaa pitää ajan tasalla.

– Google ja muut hakukoneet löytävät kyllä yrityksesi, kun pidät kotisivusi kunnossa. Ja VASEKin yritysrekisterin tietoja voit muuttaa myös itse netin kautta. Meidän rekisterimme on aina maksuton, Alasaari vakuuttaa.

 

Vaasan seudun yritysrekisteri
Päivitä yrityksesi tiedot

 

Antti Alasaari
Antti Alasaari
Yritysneuvoja
+358 44 512 6613
Aloittavat yritykset, maaseutuelinkeinot, metalliala Kyrönmaa

Lue lisää:
Osaatko laatia hyvän sopimuksen?
Housuton veijari ja muunlaista puhelinmyyntiä

 

]]>
Fri, 22 Sep 2017 00:00:00 +0300 http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/artikkeleita/pitaako-yritykseni-olla-yrityshakemistoissa-mukana-ole-tarkkana-mita-tilaat-neuvoo-yritysneuvo
<![CDATA[GigaVaasa-tehdasalue mahdollistaa mittavien akkutehdashankkeiden käynnistymisen kesällä 2018]]> http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/gigavaasa-tehdasalue-mahdollistaa-mittavien-akkutehdashankkeiden-kaynnistymisen-kesalla-2018 Vaasan kaupungin tiedote 21.9.2017

gigafactory vaasa illustration 600pxMerkittävien akkutehdassijoittumisten valmistelu Vaasan seudulle on edennyt konkretiatasolle: hankkeelle on nyt olemassa tehdasalue ja käytännössä akkutehdashanke voitaisiin käynnistää jo kesällä 2018. Vaasan kaupunki, Mustasaaren kunta ja GigaVaasa-työryhmä ovat edistäneet asiaa tiiviissä yhteistyössä.

– Energian varastointiin ja akkuihin liittyvä markkinatilanne ja teknologiamurros on edennyt kuluvana vuonna jopa ennakoitua nopeammin. Olemme samalla tehneet GigaVaasa-työtä laajalla rintamalla pystyäksemme tarjoamaan alan yrityksille maailmanluokan toimintaympäristön. Olemme avanneet suoria kontakteja akkutehdastoimijoiden suuntaan. Vaasan seudulle on syntymässä Euroopan mittakaavassa ainutlaatuista alan osaamista. Meillä on nyt valmiudet ottaa vastaan isojakin investointeja eri puolilta maailmaa, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry toteaa.

Akkutehtaan rakentamiselle on keskeistä riittävän suuri tontti ja siihen liittyvät muut toimintaedellytykset. Vuoden 2017 alussa Vaasan seudulla tunnistettiin neljä mahdollista sijaintipaikkaa, joista Vaasan lentokentän takana oleva alue valittiin jatkotyön kohteeksi muun muassa hyvien logististen edellytysten ja aikataulusyiden vuoksi. Mustasaaren ja Vaasan yhteinen noin 400 hehtaarin NLC Vaasa-alue oli jo kaavoitettu osayleiskaavatasolla. Vaasan kaupunki alkoi vuoden alussa selvittää myös lentokentän itäpuolisen noin 500-600 hehtaarin NIA-alueen soveltuvuutta suurteollisuus- ja akkutehdasalueeksi.

Tehdasalueen kartoitus aloitettiin heti kun GigaVaasa-hanke julkistettiin

Työtä mittavien GigaVaasa-investointien mahdollistamiseksi on tehty tauotta viime vuoden joulukuusta alkaen. Mukana on ollut laaja joukko kuntien ja kehittäjäorganisaatioiden edustajia Vaasan seudulta, konsulttivoimia lähinnä Helsingistä sekä mittava joukko EnergyVaasa-ekosysteemin yritysten innostuneita osaajia.

– Nopean toimintamme vuoksi voimme nyt julkistaa GigaVaasa-hankkeen sijainnin, laajuuden sekä aikataulun. Tällainen satojen hehtaarien T/Kem-kaavamerkinnän mukainen akkutehtaille soveltuva yhtenäinen alue, jolla on lisäksi logistisesti erinomainen sijainti Suomen akkuraaka-aineiden keskellä, on ainutlaatuinen Pohjoismaissa ja koko Euroopassa, toimitusjohtaja Ulla Mäki-Lohiluoma Oy Vaasa Parks Ab:stä toteaa.

GigaVaasan maankäytön kehittämisen selvitysalueen laajuus on noin 1000 hehtaaria. Kaavoitettavat alueet jakautuvat Mustasaaren puolella noin 200 hehtaarin NLC Vaasa-alueen (NLC= Nordic Logistic Center) kortteleihin sekä Vaasan puolella noin 400-500 hehtaarin NIA-alueeseen (New Industrial Area). Molempien alueiden kaavoituksiin ja YVA-prosessiin (YVA = ympäristövaikutusten arviointi) liittyvät luonto- ja muut selvitykset käynnistettiin jo maaliskuussa. Kaavoitukset sekä osayleiskaavojen että asemakaavojen osalta ovat käynnissä siten, että ne tulevat nähtäville molemmissa kunnissa vielä tämän vuoden aikana.

Vaasan ja Mustasaaren yhteistyöhanke toi kilpailuetua

– Mustasaaren kunta lähti valmistelemaan NLC Vaasa-alueen osayleiskaavan muutosta akku-tehdasalueille sopivaksi jo keväällä akkutehdastoimijoiden hakukriteereiden mukaisesti. Oli helppo toimia nopeasti, koska alueella on tehty mittavia maanhankintoja jo melkein kymmenen vuoden ajan NLC-yhteistyön tuloksena. Valmiina oli myös nyt päivitettävä osayleiskaava. Muuten meillä ei olisi ollut valmiutta tarjota akkutehtaalle näin hyviä alueita näin nopeasti. Tämä tuo hankkeelle selvää kilpailuetua. Muutaman vuoden takaa oleva yhteistyöhanke osoittautui yllättävän kauaskantoiseksi. Olemme ottaneet maankäytön valmistelutyössä mukaan myös liitosalueet viereisen Tuovilan sähköaseman kantaverkkoon asti. Olemme edelleen valmiit reagoimaan hyvinkin nopeasti asiakkaiden tarpeiden ja aikataulujen mukaan,  Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlberg toteaa.

Vaasan kaupungin kaavoituksessa uusi NIA-suurteollisuusalue nostettiin heti vuoden alussa tärkeimpien maankäytön kehittämiskohteiden joukkoon. Valmistelutyö käynnistettiin keväällä myös yhteistyössä valtion viranomaistahojen kanssa ns. nopeutetun menettelyn mukaisesti.

– Työ on edennyt kaikilta osin asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja olen todella tyytyväinen kaupungin teknisen viraston ja muiden virkamiesten venymiseen tässä tärkeässä asiassa. Olemme olleet erittäin iloisia myös valtion viranomaistahojen yhteistyöstä valmistelun kaikilla osa-alueilla. Haluankin kiittää mm. Aluehallintoviraston, ELY:n, Tukesin, Pelastustoimen sekä Ympäristöministeriön yhteyshenkilöitä rakentavasta ohjauksesta sekä arvokkaista neuvoista, Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso toteaa.

– Teknisten valmiuksien ja viranomaislupien lisäksi hankkeessa on tärkeää sen hyväksyttävyys kaikilla eri tasoilla. Tässäkin suhteessa menemme täysillä eteenpäin, Vaasan seutu on ollut yksissä tuumin akkutehdashankkeen takana heti sen julkistamisesta lähtien, Häyry sanoo.

Perustiedot GigaVaasa-alueesta:
Sijainti: Vaasan lentokentän koillispuolella, osin Vaasassa ja osin Mustasaaren kunnassa, rajoittuen lännessä lentoasema-alueeseen, koillisessa rautatiehen sekä kaakossa Tuovilan kylään
Selvitysalueen laajuus: noin 1000 hehtaaria
Kaavoitettavat alueet: Vaasassa noin 500-600 hehtaaria, Mustasaaressa noin 300 hehtaaria
Tonttien laajuus: Eri kokoisia tontteja, suurimmat 100-150 hehtaaria
Käynnissä olevat prosessit sekä aikataulutavoite:
Luontoselvitykset sekä muut selvitykset, valmistuminen syksyn 2017 aikana
Turvallisuusselvitys, valmistuminen 10/2017
YVA-ohjelma nykytilaselvityksineen, valmistuminen 11/2017
Osayleis- ja asemakaavoitukset molemmissa kunnissa, päätöskäsittelyt 4-5/2018
Rakennuslupavalmius 6/2018

 

Lisätietoja:
Tomas Häyry, p. 040 540 5412 (soittopyynnöt sihteeri Ulla Huhmarsalo, p. 06 325 1022)
Ulla Mäki-Lohiluoma, p. 040 573 3004

 

Kuvamateriaalia voi pyytää Jenna Hoffrenilta, p. 0400 282 440, jenna.hoffren@vaasaparks.fi.

www.gigafactory.fi

 

]]>
Thu, 21 Sep 2017 00:00:00 +0300 http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/gigavaasa-tehdasalue-mahdollistaa-mittavien-akkutehdashankkeiden-kaynnistymisen-kesalla-2018
<![CDATA[Yhteistyö startupien kanssa alkuun valintapäivillä]]> http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tiedotteet/yhteistyo-startupien-kanssa-alkuun-valintapaivilla CJ0B1644 speeddating jukolux 640px

"Emme hae EnergySpinistä maltillista kasvua, vaan voimakasta, kansainvälistä kasvua", Jukolux-yrityksen Global Director Sami Gräsbeck ja Marketing Director Rainer Rönnback kertovat.

Yritykset EnergySpin-yrityskiihdyttämöön valittiin Vaasassa 13.–14.9. pidetyillä valintapäivillä. Kiihdyttämöön valittiin seuraava yritykset:

  • Industrysim (Puola / Suomi)
  • Idealpore (Ukraina)
  • Cleaner Future Oy (Suomi)
  • Jukolux (Suomi)
  • Exportin Oy (Suomi)
  • Fintras (Suomi)
  • Energysolaris (Moldova)
  • EHFE (Venäjä)

EnergySpin on kansainvälinen yrityskiihdyttämö, joka on tarkoitettu energia-alan ja energiaratkaisujen parissa toimiville, globaalia ja voimakasta kasvua hakeville startup- ja kasvuyrityksille.

Kiihdyttämö saavutti suuren globaalin suosion jo hakuvaiheessa, sillä hakemuksia tuli yhteensä 24 maasta, ja 20 lupaavinta startupia kutsuttiin valintapäiville.

Uusia ratkaisuja liiketoiminnan kehittämiseen 

Lopullinen valinta EnergySpiniin osallistuvista yrityksistä tehtiin EnergySpinin valintapäivillä, jossa startupit ja partner-yritysten edustajat tapasivat toisensa ensimmäisen kerran. Valintapäivillä partnerit ja startupit kävivät syvällisiä keskusteluja, joiden perusteella arvioitiin startupien potentiaalia ja sopivuutta kiihdyttämöohjelmaan.

Partner-yritykset toivovat saavansa kiihdyttämöstä uusia ratkaisuja oman liiketoimintansa kehittämiseen sekä löytävänsä potentiaalisia yhteistyökumppaneita.

Partner-yritysten edustajat tekivät lopullisen valinnan kiihdyttämöön valitusta yrityksistä. Valintakriteereitä olivat kasvupotentiaali, kasvuhalu ja yhteensopivuus.

CJ0B1212 markokoski 1600px

EnergySpinin vetäjä Marko Koski 

Kiihdyttämöstä haetaan kasvua

Valintapäivillä järjestettiin pitch-osuus, jossa startupit esittäytyivät lyhyesti. Kaikkien yritysten liiketoiminta liittyi vahvasti uusiutuvaan energiaan ja innovatiivisten energia-ratkaisujen hyödyntämiseen tai datan käsittelyyn.

Moni startup-yrityksistä oli hakenut EnergySpiniin löytääkseen sijoittajia tai uusia yhteistyökumppaneita. Tärkeää on saada yritys kasvamaan.

– Emme hae EnergySpinistä maltillista kasvua, vaan voimakasta, kansainvälistä kasvua, Jukolux-yrityksen Global Director Sami Gräsbeck ja Marketing Director Rainer Rönnback kertovat. 

Kymmenen viikkoa kestävä kiihdyttämöohjelma alkaa lokakuun alussa. Se sisältää yrityskohtaista valmennusta liiketoiminnan kasvun suunnittelussa, tuotekehityksessä, kaupallistamisessa, markkinoinnissa ja viestinnässä sekä erityisesti rahoitusasioissa. Kiihdyttämö huipentuu startup-tapahtuma Slushiin Helsingissä.

Kuvia valintapäivästä 13.9. :

CJ0B1079 keskustelu danfoss 640pxCJ0B1742 speeddating suurikuva640px

CJ0B1329 ladies 1600pxCJ0B1621 kajronnlund1600px

Lisätietoja:

Marko Koski
Marko Koski
Yritysneuvoja
+358 50 561 5858
EnergySpin kiihdyttämö, innovaatiot, pääomasijoitustoiminta, FiBAN yhteistyö, start up / spin off -yritykset

teksti: VASEK

kuvat: Sami Pulkkinen

EnergySpin-kiihdyttämön toimintaa tukevat ja rahoittavat yrityskumppanit Danfoss, Wärtsilä, Yaskawa/The Switch, Vaasan Sähkö, EY, Elisa, Tieto, Viria, Citec ja VNT Management. Kiihdyttämön käynnistäminen on yksi Vaasan kasvusopimuksen kehityshankkeista, ja se toteutetaan Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin ja Teknologiakeskus Merinovan yhteistyönä. Mukana ovat myös Vaasan kaupunki ja Pohjanmaan liitto.

EnergySpin

pohjanmaanliitonlogo kaksikielineni300RGB

]]>
Thu, 21 Sep 2017 00:00:00 +0300 http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tiedotteet/yhteistyo-startupien-kanssa-alkuun-valintapaivilla
<![CDATA[Uusia yrityksiä perustetaan yhä enemmän – yli puolet perustajista on alle 39-vuotiaita]]> http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tiedotteet/uusia-yrityksia-perustetaan-yha-enemman-yli-puolet-perustajista-on-alle-39-vuotiaita Startian neuvojat 600px8StartiaUYKIns 400px

Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startian kautta perustettujen yritysten määrä on kasvussa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa perustetiin 116 yritystä, kun vuosi sitten samalla ajanjaksolla Startian kautta perustettuja yrityksiä oli 79.

Kaikkiaan Vaasan seudulla perustettiin vuoden 2017 tammi-kesäkuussa 323 yritystä, joten Startian neuvontaa sai 36 prosenttia uusista yrityksistä. Vuonna 2016 tammi-kesäkuussa perustetuista 266 yrityksistä 79 (30 %) oli perustettu Startian kautta.

Yhä useampi yrityksen perustaja hakeekin asiantuntijoilta tukea yrityksen perustamiseen.

– Emme tee työtä yksin, vaan Startialla on laaja asiantuntijaverkosta, joka neuvoo yrittäjää esimerkiksi vakuutuksiin, markkinointiin ja lakiasioihin liittyen, Startian johtaja Tommi Virkama sanoo.

189 uutta työpaikkaa

Startian kautta tammi-kesäkuussa perustetut 116 yritystä ovat tuoneet seudulle 189 uutta työpaikkaa. Suurin osa (80 %) Startian kautta perustetuista yrityksistä on toiminnassa vielä viiden vuoden jälkeen, mikä on valtakunnallista keskiarvoa parempi luku. Tämä johtuu siitä, että yritysneuvonnassa käyneillä asiakkailla on paremmat edellytykset aloittaa yrittäjänä. Lisäksi asiantuntijan avulla selviää helpommin, onko yritystoiminta kannattavaa.

Uusyrityskeskus Startian ja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin yritysneuvojilla oli tammi-kesäkuussa asiakaskontakteja 1 817 kappaletta, mikä on lähes sama kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla (1 838). Vaikka asiakaskontaktien kokonaismäärä on hieman laskenut, Startiassa käsiteltyjen liikeideoiden määrä on kasvanut. Vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon aikana käsiteltiin 271 uutta liikeideaa (2016 samalla ajanjaksolla 256 liikeideaa).

Nuoret innokkaita yrittäjiä

Erityisesti nuoret ovat innokkaita yrittäjiä sekä Vaasan seudulla että valtakunnallisesti. Startian tammi-kesäkuun asiakkaista 35 prosenttia oli alle 29-vuotiaita. Reilusti yli puolet Startian asiakkaista (67 %) on alle 39-vuotiaita.

– Yrittäjyyttä pidetään mielenkiintoisena, ja se nähdään hyvänä vaihtoehtona työllistyä. Lisäksi nykyään kouluissa painotetaan yrittäjyyttä enemmän, Virkama kertoo.

Nuoret ovat vahvasti edustettuina uusyrityskeskusten asiakaskunnassa myös koko Suomessa. Alle 36-vuotiaiden osuus kaikista uusyrityskeskusten asiakkaista oli tammi-kesäkuussa 51 %. Eniten yrityksiä (18 %) perustivat 26-30-vuotiaat.

– On todella hienoa, että nuoret luovat itselleen työtä yrittäjyyden kautta aivan erilaisella innolla kuin ennen! Yrittäjyydestä on tullut viime vuosina entistä trendikkäämpää ja Suomessa on monia hienoja yrityksiä, jotka toimivat varmasti esikuvina nuorille, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi toteaa. 

KUVAA koko suomi asiakkaatKUVA final startia asiakas ika

 

Aiempaa parempia yritysideoita

Vuoden 2017 alkupuoliskolla perustettiin kaikkien uusyrityskeskusten kautta yhteensä 3 933 yritystä. Tämä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten (3 705).

Uusia asiakkaita oli tarkastelujaksolla yhteensä 8 132, mikä on puolestaan viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

− Tämä kehitys on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa. Kun yleinen taloustilanne kohenee, asiakkaita on vähemmän ja perustettuja yrityksiä enemmän. Näyttää siis yhä vahvemmin siltä, että epätoivo työmarkkinoilla on väistymässä ja neuvontaan tullaan entistä parempien yritysideoiden ja yrittäjävalmiuksien kanssa, iloitsee Jari Jokilampi.

 

Lisätietoa:

Tommi Virkama
Tommi Virkama
Startian johtaja
+358 400 919 361
Aloittavan yrittäjän neuvonta

 

Suomen uusyrityskeskusten tiedote

Startia yrittämiseen - avoimet infotilaisuudet syksyllä 2017

 

 

]]>
Wed, 13 Sep 2017 00:00:00 +0300 http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tiedotteet/uusia-yrityksia-perustetaan-yha-enemman-yli-puolet-perustajista-on-alle-39-vuotiaita
<![CDATA[Korjausrakentamisen tietokeskuksen tavoitteena vähentää päällekkäistä työtä]]> http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/korjausrakentamisen-tietokeskuksen-tavoitteena-vahentaa-paallekkaista-tyota MauritzKnutsYrkeshögskolan Novian hallinnoima Korjausrakentamisen tietokeskus -hanke kutsui parikymmentä rakennusalan toimijaa aamupäivän mittaiseen keskustelutilaisuuteen 7.9. Teemana tilaisuudessa oli kestävämmän kiinteistönhallinnan strategiat, ja keskustelua ja kysymyksiä käytiinkin aiheesta puolin ja toisin.

Tilaisuuden avanneen energiatehokkaan rakentamisen projektipäällikkö Mauritz Knutsin (kuvassa vasemmalla) mukaan rakennusten korjausvelan määrä kasvaa jatkuvasti, ja korjausrakentamisen liikevaihto on jo samoissa lukemissa – jos ei enemmänkin – kuin uudisrakentamisen.

– Ongelmana on, että korjausrakentamiseen ja erityisesti energia- ja kustannustehokkaaseen korjausrakentamiseen liittyvää tietoa on, mutta se on kovin hajallaan. Hankkeemme tavoitteena on koota puolueeton, avoin ja maksuton tieto yhteen kaikkien hyödynnettäväksi, Knuts kertoi.

Arkkitehti Pekka Saatsi (kuvassa alla) esitteli korjausrakentamisen laatukriteerejä, joiden perusteella työn onnistumista voidaan arvioida.

Saatsi– Tärkeintä korjaushankkeen onnistumiselle on viisas omistaja, jolla on riittävät resurssit käytettävissään. Lisäksi tarvitaan valistuneita viranomaisia sekä todella asiantuntevia suunnittelijoita ja rakentajia. Jos haluaa korkealaatuisen lopputuloksen, on myös panostettava paljon, hän totesi.

Saatsin mukaan rakentamisessa ja remontoinnissa pitäisi tavoitella pidempää elinkaarta, vähintään sataa tai kahta sataa vuotta, kun nykyään tyydytään 50 vuoden käyttöikään. Hän pitää tärkeänä rakennushistoriallisten arvojen turvaamista.

Saatsin mukaan Suomessa ei myöskään puhuta riittävästi kosteusturvallisuudesta. Isojakin rakennnus- ja korjausprojekteja toteutetaan ilman säänsuojia ja ”huputuksia”:

– Siellä on villat sateessa. Ruotsissa tämä tilanne on jo paremmin. Jotain säädöksiä tähänkin pitäisi olla, hän puuskahti.

Jorma Tuomisto Seinäjoen ammattikorkeakoulusta esitteli korjausrakentamiseen liittyviä koulutusmahdollisuuksia ja -vaatimuksia. Aamupäivän aikana keskustelua herättikin se, että erilaiset hankitut pätevyydet eivät ole käypiä esimerkiksi Ruotsissa. Pohjoismaisia yhteisiä pätevyysvaatimuksia kaivattaisiin, jotta työvoima voisi liikkua rajojen yli eikä päällekkäisiä kursseja tarvitsisi käydä eri maissa.

Gireesh Nair Uumajan yliopistosta esitteli energiatehokkuusvaatimukset huomioonottavien remonttien kustannuksia ja siihen liittyvää Uumajassa tehtyä tutkimusta. Nair esitteli myös omakotiasujille suunnattua kyselyä, jonka alustavat tulokset osoittivat, että erityisesti erilaisia työkaluja kustannustehokkuuden laskemiseen kaivataan, samaten työvaiheittaisia ohjeita remontin toteuttamiseen.

BoGlasBo Glas Västerbottens läns landstingistä (kuvassa vasemmalla) on tutkinut sisäilman vaikutusta terveyteen. Hänen mukaansa terve sisäilma parantaa elämänlaatua ja vähentää merkittävästi astmaoireita sekä hengitystieinfektioiden ja antibioottikuurien määrää. Rakennusten remontointi tai asunnon uudet huonekalut raskauden tai lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana kasvattaa lapsen riskiä saada atooppinen ihottuma 1,4–1,9-kertaiseksi.

Hankevetäjä Annika Glader Noviasta nosti esiin ongelman päällekkäisestä työstä:

– Ruotsissa on kosteusturvallisuuteen tähtäävä ByggaF-menetelmä ja Suomessa on kehitetty Kuivaketju10-menetelmä, ja toisistaan tietämättä ja toisten osaamista hyödyntämättä. Pyörä on ikään kuin keksitty uudelleen. Miten voisimme saada tiedot ja toimijat yhteen ja hyödyttyä toistemme työstä ja sovitettua naapurimaassa tehtyä työtä Suomen olosuhteisiin ja toisinpäin? Glader kysyi.

Suunnitteilla olevat Korjausrakentamisen tietokeskus olisi vastaus ja toimija tähän ongelmaan, mutta keskuksen rahoitus on vielä kysymysmerkki.

Intrerreg BA FI RGB

 

Lue lisää rajat ylittävästä Korjausrakentamisen tietokeskus -hankkeesta

 

 

Mauritz Knuts
Mauritz Knuts
Projektipäällikkö
+358 50 306 8419
Energiatehokas rakentaminen

]]>
Tue, 12 Sep 2017 00:00:00 +0300 http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/korjausrakentamisen-tietokeskuksen-tavoitteena-vahentaa-paallekkaista-tyota
<![CDATA[Yritysneuvoja tavattavissa Isossakyrössä]]> http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tapahtumat/yritysneuvoja-tavattavissa-isossakyrossa Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKin päätehtävä on antaa yritysneuvontaa seudun yrityksille. VASEKin yritysneuvojilta saa apua, tukea ja neuvontaa kaikissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa ja yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista.

Isonkyrön yritysten toiminnan kehittämisen tukena ja apuna ongelmissa toimii yritysneuvoja Antti Alasaari. Hän on yrittäjien ja yrittäjiksi aikovien tavattavissa Isonkyrön kunnantalolla kerran kuussa.

– Poikkea kunnantalolle tervehtimään tai varaa etukäteen aika tapaamiselle, kehottaa Alasaari.

– Voin myös tulla yritykseen vierailulle ja keskustelemaan yrityksen toiminnasta ja kehittämisestä. Soita, niin sovitaan sopiva aika ja paikka!

Antti Alasaari
Antti Alasaari
Yritysneuvoja
+358 44 512 6613
Aloittavat yritykset, maaseutuelinkeinot, metalliala Kyrönmaa

]]>
http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/tapahtumat/yritysneuvoja-tavattavissa-isossakyrossa